Suomessa järjestettiin vuonna 2007 Mikael Agricolan merkkivuoden kunniaksi äänestyskilpailu suomen kielen kauneimmasta sanasta. Kilpailussa paljon ääniä saivat sanat ”rakkaus”, ”rakas”, ”kiitos”, ”lumi”, ”kaunis”, ”kulta”, ”usva”, ”aamu” ja ”koti”. Voittajaksi kilpailussa kuitenkin selviytyi sana ”äiti”.
Kielentutkijat eivät olleet voitosta yllättyneitä. Äiti on kaunis asia. Se on meitä kaikkia koskettava asia.
Nyky-yhteiskunnassa on erilaisia äitiyden muotoja. Äiti voi olla biologinen äiti tai myöhemmin lapsen elämään tullut adoptioäiti. Joidenkin lasten kohdalla sijaisäidiltä saatu turvallinen hoiva ja huolenpito mahdollistavat ehjän elämän rakentamisen. Ymmärrämme myös heti, mitä yksinhuoltaja-äidillä tarkoitetaan. Yhä useammalla lapsella on tänä päivänä oman äidin lisäksi uusperheen muodostumisen myötä äitipuoli.
Millaista on olla äiti Suomessa?
Kansainvälinen Pelastakaa Lapset ry on juuri julkaissut järjestyksessä 14. raportin maailman äitien tilasta vuonna 2013. Raportin mukaan Suomi on maailman paras maa olla äiti.
Raportissa asetetaan 176 maata järjestykseen sen mukaan, miten ne ovat onnistuneet äitien tukemisessa. Raportissa arvioidaan eri maita mm. seuraavissa asioissa: riski kuolla raskauteen tai synnytykseen, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuutta, lasten koulutustasoa, maan tulotasoa ja naisten poliittista asemaa. Suomessa tilanne on eriomainen kaikilla näillä kriteereillä mitattuna.
Voimme siis olla ylpeitä maastamme, vaikka tehtävää riittääkin paljon.
Entä mistä on hyvät äidit tehty?
On vaikeaa kuvitella toista tehtävää, joka olisi niin täynnä erilaisia ennakko-odotuksia ja vaatimuksia, kuin äitinä olemisen tehtävä. Monet näistä odotuksista ja toiveista tosin ovat meidän itse itsellemme asettamia.
Jokaisella meistä on mielikuva hyvästä äidistä. Äiti on samaan aikaan voimakas ja ymmärtävä, hellä mutta johdonmukainen. Täydellinen monin eri tavoin, kasvattajana ylivertainen. Äiti ei hermostu tai väsy tai käyttäydy sopimattomasti. Äiti laittaa lapsen tarpeet aina omien tarpeidensa edelle ja on paljon lapsen kanssa.
Todellisuus on usein toinen. Äiditkin väsyvät, masentuvat ja turhautuvat. Arjen vaatimukset ja elämän kiireinen rytmi vaativat veronsa. Yleistynyt sanonta ruuhkavuosista todella konkreettisesti kuvastaa monen perheen aikataulutettua elämää.
On hyvä muistaa, ettei äitiys automaattisesti jalosta ihmistä paremmaksi tai ole meissä olemassa valmiina ominaisuutena. Jokainen äiti toimii niin hyvin kuin parhaaksi kokee ja jaksaa.
Ajat muuttuvat ja haasteet samoin. Olemme nykypäivänä monessa suhteessa etuoikeutetummassa asemassa edeltäviin sukupolviin verrattuna. Toisaalta äidit tänä päivänä kamppailevat ihan uusien haasteiden edessä: Miten äitinä ehtii olla työelämän ja arjen kiireessä? Miten voin suojata lasta kaikelta ympäröivältä pahalta? Kuinka perheen taloudellinen tilanne kestää?
Näitä edellä mainittuja haasteita hallitus on omalta osaltaan halunnut olla mukana ratkaisemassa mm. parantamalla pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Haluamme myös parantaa lapsiperheiden mahdollisuuksia saada peruspalveluja (esim. kotipalvelua) sekä tukea eri keinoin työn ja perheen yhteensovittamista.
Ihmisten tärkeimmät voimavarat ovat arjessa ja sen ihmissuhteissa. Suurin rakkauden osoitus on elämän suunnattoman arvon ymmärtäminen ja sen jakaminen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sydäntämme lähellä ja joille me haluamme tätä maata rakentaa.
Kiitos Suomen äidit työstänne.
Paula Risikko
Julkaistu: Pohjalainen 12.5.2013.
