Osaaminen, työllisyys ja ruoka budjetin pääosissa
Hallituksen budjettiriihessä onnistuttiin kuluneella viikolla kohdentamaan niukkoja resursseja vaikuttavasti. Budjettiesitys mm. taltuttaa osaajapulaa, nopeuttaa työllistymistä, lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kohentaa turvallisuutta ja tukee suomalaista ruuantuotantoa.
Kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, sillä talouskasvun ennakoidaan kiihtyvän vielä hieman viimevuotisesta. Lähes kaikki hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä.
Kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite toteutuu, sillä työllisyysasteen arvioidaan nousevan 72,9 prosenttiin vuonna 2019.
Hyvät ennusteet eivät kuitenkaan anna meille lupaa levätä laakereilla. Nyt tehty budjettiesitys osoitti, että hanskat eivät pudonneet hallituksen käsistä, vaan tekoja ja uudistuksia tulevaisuuden eteen jatkettiin.
Budjettiriihessä sovittiin toimista, joilla edistetään työllisyyden kasvua ja pureudutaan vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseen. Esimerkiksi palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin. Tämä on hyvä, sillä työ tuo pärjäämistä ja on parasta sosiaaliturvaa.
Yrittäjän perheenjäsenen, joka työskentelee yrityksessä omistamatta sitä, työttömyysturva toteutuu vihdoinkin. Nykyäänhän ei-omistavaa perheenjäsentä kohdellaan työntekijänä vain niin kauan, kun hänelle riittää töitä. Kun työ loppuu, muuttaa yhteiskunta hänet työntekijästä yrittäjäksi, jolle ei kuulu työttömyysturvaa.
Osaajapulaa helpotetaan jo tänä vuonna lisäämällä nopeasti vaikuttavia toimia toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Tällä yritetään helpottaa nk. kohtaanto-ongelmaa eli sitä, että maassamme on samoilla aloilla sekä työttömyyttä että työvoimapulaa.
Ensi vuonna saadaan niin ikään mittava panostus eli 112 miljoonaa euroa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin satsaamalla Business Finlandiin, VTT:n, Suomen Akatemiaan ja ammattikorkeakouluihin.
Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikkein pienimpiä päivärahoja eli sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 milj. euroa lisää.
Rintamaveteraaneille mahdollistetaan samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Tämä helpottaa monen veteraanin kotona pärjäämistä. Päätös myös varmistaa rintamaveteraanien palveluiden yhdenvertaisuutta kotipaikasta riippumatta.
Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja poliisien määrän pitämiseksi 7 200:ssa kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 miljoonan euron lisärahoituksen lisäksi 3,3 miljoonaa euroa erityisesti haja-asutusalueiden poliisivirkojen lisäämiseen.
Erityisen iloinen olen siitä, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela sai jatkorahoitusta hyviä tuloksia tuottaneelle Välitä viljelijästä-projektille, sillä maatalousyrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse. Suomalaista ruuantuotantoa tuetaan myös kuluneen kesän huonojen kasvuolosuhteiden aiheuttamien sadonmenetysten takia.
Paula Risikko
Eduskunnan puhemies
(Julkaistu: Pohjalainen-lehti 2.9.2018)
