Lobbaamiseen liittyvän avoimuusrekisterin valmistelutyö alkaa nyt. Eduskunta asettaa parlamentaarisen työryhmän käynnistämään avoimuusrekisterin valmistelun. Olen tästä sopinut eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa 10.1.2019.
Suomessa on puhuttu toistakymmentä vuotta lobbaamisen liittyvän sääntelyn tarpeesta. On vaadittu rekisteriä, johon lobbaamista eli edunvalvontatyötä tekevät tahot rekisteriöitäisiin. Eduskunnan puhemiehenä haluan aloittaa avoimuusrekisterin valmistelun.
Avoimuusrekisterin keskeinen tehtävä on arkipäiväistää ja avata eri sidos- ja edunvalvontaryhmien vaikuttamistyötä.
Lobbaus on osa demokratiaa. Olen poliittisena päättäjänä pitänyt aina tärkeänä, että ennen päätöksentekoa on viisasta kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta. Päättäjinä tarvitsemme tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista, koska me emme voi olla joka alan asiantuntijoita.
Päätöksentekoa ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ulkoistaa, vaan meidän poliitikkojen on sanottava se viimeinen sana ja kannettava vastuumme päätöksistä.
Kansalaisten kykyä seurata ja valvoa päätöksentekoprosessia on edistettävä monin eri tavoin, joista avoimuusrekisteri on yksi tärkeä tapa.
Lobbaukseen liittyvää avoimuusrekisteriä ei tarvita sen takia, että Suomessa olisi ongelmia lobbauksessa. Lobbaus on meillä eettisesti korkeatasoista. Avoimuus ja läpinäkyvyys turvaavat sen, että kaikki äänet pääsevät varmasti kuultavaksi. Avoimuus varmistaa myös sen, että lobbaamiseen ei pesiydy epäasiallisia vaikuttamistapoja.
Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on määritellä lobbaamisen ja siihen liittyvän avoimuuden käsitteitä. Sen on myös määriteltävä, mitkä ovat päätöksentekijätahoja, joiden vaikuttamista pidetään lobbaamisena.
Työryhmän on arvioitava, ketä mahdolliset avoimuusrekisterivelvoitteet koskevat. Samalla on pohdittava, miten avoimuutta valvotaan ja avoimuusvelvoitteista poikkeamista sanktioidaan.
Eduskuntaryhmien lisäksi työhön kutsutaan mukaan oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja eduskunnan kanslian edustajat, sekä muina asiantuntijoina yritysten ja järjestöjen lobbausta harjoittavien ammattilaisten verkoston Edunvalvontafoorumin edustus sekä tutkijoita.
Ansiokasta pohjatyötä avoimuusrekisterin valmistelulle on jo olemassa. Viime syksynä valmistui Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden raportti, jossa tarkasteltiin lobbarirekisteriä lobbaussääntelyn muotona sekä EU:n, Irlannin, Ison-Britannian, Itävallan ja Yhdysvaltojen rekisterikäytäntöjä.
Tutkijat korostavat raportissaan, että huolellinen ja sidosryhmien näkemykset huomioon ottava valmisteluprosessi varmistaa lobbauksen toimintakentän ja -tapojen tuntemuksen ja sitouttaa toimijat sääntelyyn.
Näin on tarkoitus edetäkin. Hyvän alun valmistelulle antaa se, että järjestöissä ja yrityksissä edunvalvontatehtävissä työskentelevät lobbarit ovat valmiita avoimuuteen.
Eduskunnan johdolla vedetään päälinjat uudelle avoimuusrekisterille. Työryhmän tekee esityksensä vielä tällä vaalikaudella ja seuraavan eduskunnan on jatkettava työtä. Oikeusministeriön on heti ensi vaalikauden alussa tartuttava valmisteluun ja luotava rekisterille lainsäädäntöpohja.
Paula Risikko
Eduskunnan puhemies
(Julkaistu eduskunnan puhemiesten blogissa 17.1.2019)
