Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikon patistaa hallitusta ja muita päättäjiä vaikuttavampiin toimenpiteisiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Risikko puhui tänään Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Aktiivipäivillä Seinäjoelle kokoontuneille nuorille vaikuttajille.
”Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Me päättäjät muistamme sen kyllä juhlapuheissamme, mutta teot eivät ole riittäviä ”, arvioi Risikko.
Eri tilastojen mukaan Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytyminen on sekä inhimillinen tragedia että sisäisen turvallisuuden uhka. Syrjäytyminen on myös kansantaloudellinen ongelma.
”Vuosien saatossa on kokeiltu jos jonkinlaista hanketta, mutta pitää ymmärtää, ettei syrjäytymistä taklata hankkeilla. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta ja tarvitaan sen johtajuutta. Ennen kaikkea tarvitaan järeämpiä ja vaikuttavampia toimia – ongelmakeskeisesti mutta ratkaisuhakuisesti”, jatkaa Risikko.
Syrjäytymisen vastaisia keinoja ovat mm. koulutus, työllisyys, kuntoutus ja muut palvelut, kuten päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä harrastukset.
Nuorten syrjäytymisen vastainen työ on valtakunnan tasolla hajallaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa.
”Syrjäytymisen vastaista työtä ei johda kukaan. Nuorten syrjäytymisen vastaisen työn johtaminen ja koordinointi on vastuutettava yhdelle ministerille, vaikka toimia tehtäisiin yhteistyössä eri ministeriöiden välillä”, Risikko esittää.
Varsinaiset toimenpiteet pitää tapahtua siellä, missä nuoret ovat. Kunnat ovat tässä avainasemassa. Tarvitsemme panostuksia varhaisiin vuosiin ja peruspalveluihin. Jokaiselle nuorelle on taattava yksilöllinen ja joustava koulupolku. Riskiryhmiin kuuluville nuorille on tarjottava erityispalveluja.
”Monialaista yhteistyötä tarvitaan myös kunnissa. Ja nuoret itse on otettava työhön mukaan, sillä he ovat kokemusasiantuntijoita!” toteaa Risikko.
