Aluevaalit pidettiin tammikuussa ja niissä valittiin aluevaltuutetut. Onneksi olkoon kaikille aluevaltuutetuille, ja vielä kerran lämmin kiitos luottamuksesta myös omasta puolestani. Saan olla aluevaltuuston puheenjohtajana vaikuttamassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimen palveluihin.
Maaliskuun alussa kokoontui 59 innostunutta aluevaltuutettua aluevaltuuston ensimmäiseen kokoukseen. Aluevaltuuston tehtävä on toimeenpanna uutta hallintoa normittavat lait. Niissä riittää päätettävää, vaikka väliaikainen toimielin jaostoineen ja alaryhmineen on jo ”latua” aukaissut.
Kevään aikana käynnistyy hyvinvointialueen strategian ja sen osana palvelustrategian tekeminen. Sillä työllä on suuri merkitys, sillä niillä linjataan palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta koko Etelä-Pohjanmaalla.
Vaikka kyse on uudesta hallinnon tasosta, pitää kirkkaana pitää mielessä miksi uudistus tehdään eli sote- ja pelastuspalveluiden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.
Esimerkiksi meillä Etelä-Pohjanmaalla sairastetaan paljon pitkäaikaissairauksia. Niitä sairastavat tarvitsevat sekä perustason että erikoistason palveluja, ja vielä niin, että joku huolehtii kokonaisuudesta.
Tämä edellyttää ajantasaisia hoitotietoja ja niiden liikkumisista kaikkien potilasta hoitavien ammattihenkilöiden tietoon. Tietojen on oltava sellaisessa muodossa, ettei hoitohenkilöstöllä mene suurta osaa ajasta tietojen etsimiseen eri järjestelmistä.
Tavoitteena ovat integroidut palvelut, mikä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tiiviimpää yhteistyötä sekä perus- ja erikoistason palvelujen saumattomuutta palveluja tarvitsevien ihmisten parhaaksi.
Tarvitaan myös yhteistyötä yritysten ja sote-järjestöjen kanssa. Kaikkia ei kannata hyvinvointialueen tuottaa itse, vaan kannattaa ostaa palveluja myös yrityksiltä tai järjestöiltä, esimerkiksi antamalla palveluseteli tai maksusitoumus. Eikä pidä unohtaa potilas-asiakasjärjestöjen tuottamia vertaistuen palveluja.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vaikein rasti tulee olemaan rahojen ja henkilöstön riittävyys. Molemmista on pulaa koko Suomessa.
Oma juttunsa on sitten pelastustoimen palvelujen säilyminen nopeasti saatavilla ja korkeatasoisena. Siinäkin tarvitaan rahaa ja ammattihenkilöitä sekä yhteistyötä kuntien sopimuspalokuntien kanssa.
(Julkaistu: Epari-lehti 23.3.2022)
