Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeä osa opiskelukyvyn ylläpitämistä ja opiskelijan hyvinvointia. Hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa myös sen, että Suomessa on jatkossa osaavia työntekijöitä. On huolestuttavaa, että nuorten avunsaanti ongelmiinsa on vakavasti kriisiytynyt eri puolella maatamme.
Arviolta 20 prosentilla nuorista on jonkin asteisia mielenterveysongelmia. Korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes kokee ahdistuksen tai masennuksen oireita.
Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet muun muassa koronan aikaisten rajoitusten ja pitkään jatkuneen etäopiskelun vuoksi. Samaan aikaan korona on kurittanut julkista terveydenhuoltoa, vaikeuttanut hoitoonpääsyä ja lisännyt hoitovelkaa.
Korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. Myös useissa YTHS:n toimipisteissä jonotusajat ovat venyneet, jopa kolmeen kuukauteen.
Pitkät jonotusajat ovat kestämättömiä erityisesti mielenterveysongelmissa. Paha olo ei parane jonoissa. Apua pitää saada heti.
Etävastaanotoilla on yritetty helpottaa nuorten tilannetta. Erilaisten vastaanottomuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta etänä ei pystytä läheskään kaikkia opiskelijoiden ongelmia hoitamaan.
Emme voi odottaa, että hyvinvointialueiden käynnistyminen ensi vuonna takaisi palvelujen saanniin. Opiskelijoiden terveysongelmiin on vastattava nyt. Parhaiten se onnistuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.
Mia Laiho, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, LT, kansanedustaja
Paula Risikko, Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, TtT, kansanedustaja
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 14.6.2022)