Uskottu, toivottu ja rakastettu. Käsitteet ovat evankelisluterilaisen kirkon marraskuussa olevien seurakuntavaalien mainoksesta.
Vaalivuonna kirkossa herätetään keskustelua seuraavien viestien kautta: tulevaisuus tehdään nyt, yhdessä yksinäisyyttä vastaan, myötätunnon ääni ajassamme.
Tänään tosiaan päätämme tulevaisuudestamme. Teemme päivittäin omaa elämämme koskevia päätöksiä, samoin niitä tehdään alue-, paikallis- ja valtakunnan tasolla.
Yksinäisyys on ollut monen ihmisen ongelma jo pitkään. Korona-pandemia on lisännyt kaiken ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien yksinäisyyden kokemuksia, erityisen voimakkaasti se on koetellut nuoria ja yksin asuvia.
Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan lukiossa opiskelevista tytöistä koki toistuvaa yksinäisyyttä joka neljäs. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan pandemia-ajan yksinäisyyden kokemuksista raportoi useampi kuin joka kolmas korkeakouluopiskelija. Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys on valitettavasti kovin monelle tuttua.
Entä sitten myötätunto? Tulevaisuuden tutkija Perttu Pölönen kertoi keväällä nuorille eduskunnassa kokoontuneen nuorisoparlamentin kokouksessa, että tärkein tulevaisuustaito on myötätunto.
Ihminen tarvitsee pelastuakseen sanaa ja saippuaa. Tämä vanha kristillinen periaate on saanut moninaisia muotoja seurakuntien työssä. Hädässä oleville ihmisille tarjotaan ruoka-apua, jokaiselle hengellistä ravintoa. Toiminta tavoittaa ihmisiä elämän eri tilanteissa, hyvin vaikeissakin. Kristillisen etiikan mukaan ketään ei käännytetä pois, jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Esimerkiksi diakoniatyön ytimessä on haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten puolustaminen ja auttaminen. Kynnys diakoniatyön apuun on tunnetusti matalampi kuin avun hakeminen sote-viranomaisten luota. Apua haetaan talousongelmiin, ihmissuhdeongelmiin ja moniin muihin.
Seurakuntien työllä on valtava merkitys ihmisten kriisinkestokyvyn lisääjänä, auttajana ja myötäeläjänä. Seurakunnilla on myös tärkeä toivon sanoma meille kaikille näinä aikoina, jolloin turvallisuuden tunnettamme haastetaan monelta taholta.
Tulevien hyvinvointialueiden kannattaa olla yhteistyössä seurakuntien kanssa. Näin tullaan tekemään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, ja siitä yhteistyöstä kannattaa ottaa oppia myös muiden hyvinvointialueiden.
Pysytään kaikki toivon tällä puolen. Seurakunnat auttavat siinä.
Paula Risikko
(Julkaistu: Epari 5.10.2022)
