Ikäystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä ja asennemuutosta

Tiedotteet

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) muistuttaa, että kaikkia toimijoita tarvitaan ikäihmisten hyvän elämän tukena. Tarvitaan hyvinvointialueita, kuntia, järjestöjä, seurakuntia ja yrityksiä edistämään ikäihmisten hyvinvointia. Varapuhemies Risikko puhui Oulun kansallisen senioripiirin 35-vuotisjuhlassa lauantaina 25.11.2023.

Ihminen asuu kunnassa, ja siellä on hänen elämänpiirinsä, jonka tulee sisältää muun muassa asuminen, liikkuminen ja harrastukset.

”Kuntien kaavoituksessa on annettava sijaa uusille asumisen muodoille. Asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen. On myös tarpeen kunnissa kehittää uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrastusten saavutettavuuden parantamiseksi”, Risikko esitti.

Vanhuus ei ole sairaus, mutta usein ikääntyessä erilaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tukipalveluita tarvitaan.

”Hyvinvointialueiden vastuulla ovat sote-palvelut. Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä ja sisältö on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Sote-keskuksissa pitää olla geriatrista osaamista”, Risikko sanoi.

Kaikkia palveluja ei voi digitalisoida.

”Suomessa on kaikenikäisiä ihmisiä, joille syystä tai toisesta digitaalisten palveluiden käyttö ei sovellu. Siksi on oltava myös kasvotusten tapahtuvia palveluja”, Risikko muistutti.

Kansakunnan sivistys mitataan muun muassa sillä, miten se pitää huolta ikäihmisistä ja kaikista heistä, jotka apua tarvitsevat.

”Eri toimijoiden on myös toimittava yhdessä. Yhden luukun -periaatteella toimivat ikäkeskukset voivat olla kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyössä tuottamia. Ikäkeskukset voisivat mm. antaa palveluohjausta ja neuvontaa alueen palveluista”, Risikko esitti.

Suomessa koetaan myös ikärasismia.

”Tarvitaan asennemuutos ikääntyneitä ihmisiä kohtaan. Vanhaksi eläminen on hyvinvointiyhteiskunnan haluttu tulos. Senioriväestö ei kuitenkaan ole yhtenäinen väestöryhmä, moni on toimintakykyinen, ostovoimainen ja elämänhaluinen eläkkeelle jäämisen jälkeen vuosikymmeniä”, Risikko muistutti.

Risikko kiitteli senioripiiriä toiminnastaan ja tapahtumien järjestämisestä, koska on tutkittua tietoa, että sosiaaliset suhteet edistävät hyvinvointia ja että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset elävät pidempään. Yksi tärkeä sosiaalisten suhteiden muoto on jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä. Riippumatta siitä, onko kyse urheilusta, kulttuurista tai hyväntekeväisyydestä, on johtopäätös selkeä: jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä edistää hyvinvointia.

”Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan meitä kaikkia, minua ja Sinua”, Risikko totesi.

Scroll