Vuosittain 11.2. vietetään 112-päivää. Kampanjassa halutaan kiinnittää huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Kyse on pienistä arjen teoista ja valinnoista, joilla voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta. 112-päivä muistuttaa myös hätänumerosta ja sen oikeasta käytöstä.
Tätä tärkeää päivää ajatellen kysyimme ja keräsimme ideoita siitä, millä tavalla kunnan päättäjä voi edistää kuntalaisten turvallisuutta. Turvallisuuden edistämisessä tarvitaan myös monenlaisia arjen tekoja.
Ideoita tuli valtava määrä. Moni kiinnitti huomiota liukastumisiin ja niiden ehkäisyyn. Osa oli myös miettinyt turvallisuutta laajemmin: mitä itse voi tehdä turvallisuuden eteen.
Tässä alla on esitetty 112-päivän kunniaksi 112 esimerkkiä annetuista ideoista. Kyselyyn vastanneiden ideat ovat erilaisista ehdotuksia siitä, mitä arjen tekoja kunnan päättäjät ja muut voivat tehdä kuntalaisten turvallisuuden lisäämiseksi.
Kunnan arjessa
1. Selkeät ja riittävän kokoiset opasteet ulkona ja sisätiloissa.
2. Päiväkodeissa ja koulussa lapsille suunnattu ensiapu- ja turvallisuusteemapäivä, jonka voisi myös toteuttaa yhdessä yhdistysten ja vanhempien kanssa.
3. Hyvä valaistus ja yleinen siisteys ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta.
4. Asukaskyselyllä voi tehdä tarvekartoitusta, jolla ehkäistään ikääntyneiden henkilöiden kaatumistapauksia ja jonka avulla voidaan esimerkiksi kuntasetelillä tukea apuvälinehankintaa (liukuesteet, kävelytuki, jne.)
5. Jokainen kuntapäättäjä voi edistää ilmaisten liukuesteiden jakamista seniorikansalaisille tekemällä tästä kunnassaan valtuustoaloitteen
6. Antamalla tuki sekä henkisesti että taloudellisesti (järjestöjen kokoontumistilat, mahdolliset toiminta-avustukset jne.) vapaaehtoistyölle. Yhteisöllisyys lisää vastuuta ja välittämistä ja vahvistaa turvallisuutta.
7. Kuntalaisille maksuttomia neuvontatilaisuuksia siitä, kuinka turvallisuutta edistetään ja miten jokainen omassa arjessaan voi tehdä pieniä turvallisuustekoja, kuten esimerkiksi opetella käyttämään sammutusvälineitä kotona ja pitämään auto kunnossa.
8. Ensiaputaitokoulutuksen järjestäminen laajemmin kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Nopea apu pelastaa henkiä!
9. Kuntapäättäjän tulee huolehtia siitä, että kunnassa on saatavilla piikkihuumeiden käyttäjille terveysneuvontaa ja puhtaiden käyttövälineiden vaihtoa.
10. Osana turvallisuuteen kuuluu rakennettu ympäristö, eli talot. Kunnan tulee omalta osaltaan huolehtia ihmisille terveellisistä rakennuksista.
11. Selkeät ja helposti löydettävät yhteystiedot sosiaali- ja terveyspalveluihin on oltava kaikkien saatavilla.
12. Ulkoilureittien ja liikuntapaikkojen riittävä valaistus.
13. Lasten ja nuorten elvytyskoulutus yhteistyössä kunnan sivistystoimen kanssa.
14. Julkisten rakennusten kaikkiin portaisiin kaiteet.
15. Kun tehdään päätöstä koululaisten hammashoidon paikasta, huomioidaan myös pienten kulkeminen koulusta hammashoitolaan ja takaisin. Reitin kulkemisen harjoittelu yhdessä lisää myös turvallisuutta.
16. Kunta huomioi vuosittain yhdistyksen, joka on liikuttanut merkittävästi nuoria tai senioreita.
17. Senioreille ilmaiset liikuntakortit kaupungin tai kunnan liikuntapalvelupaikkoihin kuten kuntosaleille ja uimahalleihin. Tämä kannustaa jatkamaan omaehtoista liikuntaa ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä. Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen korostuvat.
18. Kyberturvallisuuden lisääminen arjessa: tiedon lisäämiseen on monenlaisia vaihtoehtoja kouluissa, kansalaisopistoissa, kirjastoissa, sekä kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöissä.
19. Kuntaan voitaisiin perustaa työryhmä, joka koordinoi ja suunnittelee kuntalaisten elämänhallintaan vaikuttavia asioita kunnassa. Keskeiset viranhaltijat ja luottamushenkilöt, jotka pystyvät vaikuttamaan myös budjetointiin ja ylivuotiseen suunnitteluun ovat avainasemassa. Samalla työryhmä tutkii valtakunnallisia kuntakohtaisia hyvinvoinnin tuloksia ja tiedolla johtamisen avulla pystyy nopeasti tekemään kunnassa tarvittavia hyvinvointia parantavia muutoksia. Vaikutukset alkavat näkyä yli hallintokuntarajojen tapahtuvana yhteisenä työnä ja vaikuttavuutena kuntalaisten arjessa.
20. Sopimuspalokuntien merkitys: huolehditaan sen resursseista ja arvostetaan sen työtä. Toimii myös hyvänä ilmaisena tai halpana harrastuksena lapsille kunnissa.
21. Koulutuslautakunnissa mahdollisuus päättää, että pienille koululaisille järjestetään turvalliset bussi- tai taksikyydit kouluun lakisäädöstä paremmillakin ehdoilla.
22. Valtuutetut kiinnittävät kerran vuodessa syksyllä ennen pimeiden säiden alkua yhdessä valtuuston kokouksen aluksi omiin ulkovaatteisiinsa heijastimet.
23. Teetetään kunnan logolla varustettuja tulitikkurasioita tai kynttilöitä jaettavaksi kuntalaisille sähkökatkojen varalle.
24. Kunnissa voisi kiinnittää huomiota siihen, että jokaisessa kunnan ylläpitämässä kiinteistössä (talot, puistot ym.) olisi näkyvällä paikalla tieto paikan osoitteesta (ja koordinaateista) ja ylläpitäjän yhteystiedot mahdollista avunpyyntöä varten.
25. Tärkeää olisi saada ihmiset liikkumaan edes vähän. Uimataito kunniaan, kävelytaito kunniaan (kevyen liikenteen väylät kuntoon ja kunnon valaistus). Lisäksi kannattaisi kannustaa myös työikäisiä liikkumaan, eli ohjatut jumpat ym. sellaisiin aikoihin, että työssäkäyvätkin voivat osallistua.
26. Kunnan päättäjä voisi lahjoittaa yhden kokouspalkkionsa esimerkiksi lasten turvaliivien tai heijastimien ostoon tai vaikkapa uimaopetuksen tukemiseksi tai järjestämiseen alueensa lapsille.
27. Päättäjille järjestettäisiin turvallisuuskierroksia eri kohteisiin ja eri teemoilla säännöllisesti.
28. Pidetään huolta, että kevyelle liikenteelle suunnitellaan ja toteutetaan turvalliset väylät. Ihmiset voivat liikkua enemmän, jos se mahdollistetaan turvallisilla ja hyvin suunnitetuilla reiteillä.
29. Tarjotaan ja varsinkin kerrotaan vanhuksille arjen apuvälineistä, joita kunnan kautta on saatavilla lainaksi. Esimerkiksi rollaattorit sisälle ja ulos helpottamaan kulkemista, ruokapalvelu, turvaranneke, liukuesteet ja -tarrat mattoihin. Monissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa saisi olla enemmän liikkumista helpottavia apuvälineitä lainaan lyhyellekin käynnille, esimerkiksi sisärollaattoreita.
30. Huolehditaan näkyvyydestä uimarannoilla.
31. Jokaiseen kuntaan tarvittaisiin oma ”vaaranpaikka”-sovellus. Sovelluksella voisi ilmoittaa vaarallisista risteyksistä, rikkoutuneesta valaistuksesta, kevyen liikenteen väylien puutteista tai muista vaaraa tai vaarantunnetta aiheuttavasti asioista sähköisesti. Palvelu toimisi siten, että paikka merkittäisiin karttaan, kerrottaisiin mikä tekee paikasta vaarallisen ja lopuksi olisi mahdollisuus vielä lisätä kuva. Muut palvelun käyttäjät voisivat myös täydentää paikkaa omilla havainnoillaan. Sähköinen palvelu tarjoaisi viranomaisille ja kunnille mahdollisuuden ennaltaehkäistä onnettomuuksia.
32. Kunnan naispäättäjä voi päättää kehittää itseään ja osallistua Naisten valmiusliiton NASTA-kursseille. Harjoitusten avulla tarjotaan naisille käytännön mahdollisuuksia harjoitella johtamiseen ja kouluttamiseen liittyviä taitoja. Koulutusaiheita ovat esimerkiksi katuturvallisuus, tietoturvallisuus, ikääntymisen haasteet turvallisuudelle, kuntalaisen turvallisuus, henkinen tuki, maastotaidot, paloturvallisuus, toimintakyky kriisitilanteissa ja kuljetus.
33. Lisätään ikäihmisten ulkoilutusapua.
34. Järjestetään koululaiset päiväksi palvelukotiin seurustelemaan vanhusten kanssa.
35. Turvarannekkeiden käyttöä tulee edistää ikääntyneiden keskuudessa. Tietoa tulee jakaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen.
Turvallinen liikenne ja liikkuminen
36. Ehkäistään ikääntyneiden kaatumisia muun muassa turvallisilla kulkureiteillä, hiekoittamisella ja apuvälineiden tukijärjestelmällä, unohtamatta tukikumppanuutta ja apua arjen askareissa.
37. Kuntien liikennesuunnittelu, jossa otetaan huomioon liikenteessä liikkujat ja teiden kulkuväylien hoitaminen, mukaan lukien puiden ja pensaiden hoito, jotta ne eivät ne ole esteenä näkyvyydelle.
38. Huolehditaan iäkkäille omakotitalojen omistajille apua pihojen auraamiseen ja hoitamiseen, jotta pihat ja niiden edustat eivät olisi turvattomia
39. Liikenneturvallisuuden kehittäminen: kuntalaisten havainnot ja toivomukset on otettava tosissaan, muotoiltava aloitteiksi ja saatava aktiiviseen päätöksentekoon yhteiseksi hyväksi.
40. Huolehditaan yhdessä turvavyön käyttämisestä. Huolehditaan koulussa ja harrastuksissa siitä, että kaikki oppivat käyttämään turvavyötä läpi elämän
41. Kunnan päättäjä voi edistää merkittävästi arjen turvallisuutta kiinnittämällä huomiota ja valvomalla jalkakäytävien ja muiden kävelyväylien talvikunnossapitoa.
42. Liukuesteiden jakaminen iäkkäille kuntalaisille, jotta omatoiminen liikkuminen jäisillä keleillä onnistuu turvallisesti. Liukuesteiden kantaremmeihin vielä heijastimet lisäämään näkyvyyttä samalla tuotteella.
43. Pyöräilijöiden palkitseminen pyöräilykypärän käytöstä. Kypärän käyttö vähentää aivovamman vaaraa 63-88 % kaikissa ikäryhmissä.
44. Kypärän käyttö lasketellessa, ja katsominen minne laskettelet. Varovasti mäessä siis!
45. Turvallisuutta lisää myös ajoneuvon riittävä valaistus.
46. Koulumatkojen turvallisuus huomioitava.
47. Koulujen lähelle tulee tarvittaessa rakentaa korotettuja suojateitä, hidasteita tai muita vastaavia koululaisten liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja
48. Huolehditaan tarvittaessa alemmista nopeusrajoituksista ja muista vastaavista keinoista liikenneturvallisuuden parantamiseksi lapsiperheiden asuinalueilla
49. Suojateille ns. spottivalot, jotka suojatien mukaisesti/suuntaisesti valaisevat suojatien. Autoilija erottaa suojatien ja siinä liikkuvan henkilön huomattavasti paremmin. Etenkin, jos henkilöllä ei ole heijastinta, ei se enää ole suojatiellä ongelma, sillä henkilö näkyy kokonaisuudessaan.
50. Huomioidaan suunniteltavien bussipysäkkien sijainti suhteessa pyörätiehen.
51. Pyöräteiden järjestäminen vaarallisille tieyhteyksille ja uusille asuinalueille. Koulujen ympäristöjen liikennejärjestelyt turvallisiksi.
52. Virkistysalueella liikkuminen. Usein virkistysalueet ovat kaukana tiestä, joten vastuu huolehtia lapsista on isompi. Voisiko myös kouluihin eri asteisiin lisätä vapaa-ajan, esimerkiksi vesialueilla, metsässä, tiellä liikkumisen (heijastimen käyttö, myös aikuisilla, sillä musta asu ei näy talvella) lisäinfoa.
53. Kouluun ei saisi tulla valottomalla pyörällä – tai pikemminkin niin, että valopyöräilijät palkittaisiin jotenkin.
54. Kampanjoidaan syksyisin turvallisen syksy- ja talvipyöräilyn puolesta. Tärkeätä huolehtia, että pyörissä käytetään valoja, oikeanlaisia renkaita ja heijastavia vaatteita pimeällä
55. Lenkille mennessä yksin tai koiran kanssa varustaudu heijastinliivillä itse ja pue myös koira heijastavaan asuun tai edes remmiin/pantaan heijastimet. Päähän otsalamppu, niin näet eteesi. Näin autot huomaavat sinut hyvissä ajoin ja säästetään henkiä. Kännykkä myös mukaan lenkille.
56. Nopeusnäyttötaulut taajamien sisääntuloihin.
57. Tempausluonteinen haaste kunnan päättäjille kulkea yhtenä päivänä koulumatka yhdessä alakoululaisen kanssa (liikennereittien turvallisuuden arviointi, oikea käyttäytyminen liikenteessä jne.)
58. Huomioliivi autoon varalle.
59. Ensi syksyn koulukampanjaksi oppilaiden näkyvyys liikenteessä. Valot polkupyöriin, heijastinliivit, heijastavat vaatteet tms.
60. Kohteliaisuus liikenteessä jalankulkijoita ja muita autoilijoita kohtaan.
61. Suojatien kunnioittaminen.
62. Liikenteen ohjaajat koulujen lähellä lisäävät turvallisuutta.
63. Peilit risteyksissä lisäävät näkyvyyttä.
64. Hiekoituksesta pystyy käytännössä muistuttamaan soittamalla, sähköpostilla tai jättämällä huoltopyynnön huoltoyhtiöiden, kuntien tai sote-alueiden nettisivuilla, mikäli näissä toiminnoissa havaitaan merkittäviä puutteita.
65. Suurissa joukkotapahtumassa huolehdittava opasteilla ja tiedottamisella oikeanlainen poistuminen paikalta ja tarvittaessa avustaa ja määrätä riittävä henkilökunta auttamaan vaaratilanteiden välttämiseksi.
66. Pidetään haja-asutusalueella talon osoitenumero näkyvillä, raivataan esim. pensaat pois edestä. Näin hälytysajoneuvo löytää paremmin.
67. Pidetään huoli, että yksityistiet ovat kunnossa ja eikä ole näköesteitä, kun tullaan pihasta päätielle.
68. Hankitaan taajamiin enemmän nopeusnäyttöjä, jotka kertovat näkyvästi, jos ajat ylinopeutta.
Välittäminen ja apu
69. Miettimällä, miten onkaan naapurin tai läheisen asiat ja miten voisi auttaa.
70. Turvallisuutta lisää huomata, että meistä välitetään.
71. Yhteisöllisyys, välittäminen ja läsnäolo lisäävät turvallisuutta. Tällä hetkellä esimerkiksi kiusaaminen aiheuttaa paljon turvattomuutta, mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä sekä lisää syrjäytymisriskiä. Jo se, että ihminen kokee ja näkee, että asiasta puhutaan ja asiaan puututaan auttaa arjen turvallisuuden lisäämisessä.
72. Ei jätetä ketään yksin.
73. Hiekoittaminen tai jään hakkaaminen on oivallinen naapurin apu meiltä siihen kykeneviltä niille, jotka eivät siihen itse pysty ja joille kaatumisesta on eniten vaaraa.
74. Luo asuinyhteisösi keskuudessa hyvää henkeä. Aloita tervehtimisestä.
75. Mene tapamaan iäkkäitä sukulaisiasi tai serkkujasi. Auta iäkästä ystävää ja/tai naapuria ruoanostossa. Juo joskus kahvit heidän kanssaan. Yhdessäolo tuo turvallisuuden tunteen.
76. Paras turvallisuusteko on lähimmäisistä ja lähiyhteisöstä välittäminen. Ihmisen aito toisen ihmisen kohtaaminen, kuunteleminen ja erilaisuuden suvaitseminen, sitä kun tähän maailmaan saataisiin lisää, niin yleinen turvallisuuden tunne ja hyvä olo lisääntyisivät moninkertaisesti.
77. Auttaa ympäristöään verkostoitumaan ja vaihtamaan yhteystietoja.
78. Uupuneet vanhemmat voi saada vertaisapua toisilta vanhemmilta, kun järjestetään paikka missä voi tutustua, vaikka lähikouluilla.
Mitä voin lisäksi tehdä?
79. Jokainen meistä voi rakentaa hyvää kuntaa toimimalla itse. Ei roskata ympäristöä.
80. Autoa ajaessa pitää keskittyä autolla ajamiseen, ei kännykkään. Oikeat tilannenopeudet ja enemmän kohteliasta liikennekäyttäytymistä.
81. Osallistua sydäniskureiden käytön opastustilaisuuteen.
82. Osallistua ensiapukoulutukseen ja ottaa ystäväsi mukaan, jotta pidämme yhdessä huolta toistemme ensiaputaidoista
83. Huolehdi että lapset osaavat suorittaa ensisammutuksen sekä soittaa hätäkeskukseen ja asianmukaisesti odottaa pelastusyksiköiden saapumista.
84. Opettele rauhallinen liikennekäyttäytyminen ensin itse ja sen jälkeen siirrä oppisi myös kotiväellesi sillä, maltti on valttia liikenteessäkin.
85. Olemalla itse hyvä esimerkki.
86. Puhumalla ja toimimalla turvallisuutta edistävien asioiden puolesta.
87. Huollata ajoneuvosi säännöllisesti.
88. Lataa kännykkääsi ilmainen 112-sovellus ja tallenna se puhelimesi näytön etusivulle hätätilannetta varten. Sovellus soittaa suoraan hätäkeskukseen ja antaa koordinaattisi, kun avaat sen.
89. Pestään kädet usein ja huolella, jotta pöpöt eivät leviä.
90. Huolehditaan kyberturvallisuudesta, päivitetään laitteet säännöllisesti.
Kodin turvallisuus
91. Kotona: patterit palohälyttimistä tarkistetaan säännöllisesti.
92. Tulisijojen turvallisuudesta on pidettävä huolta, pienetkään kekäleet takassa tai saunan pesässä eivät tarkoita, että luukun voisi sulkea.
93. Iäkkäille ihmisille voi olla hyötyä hankkia itsestään sammuvia helloja ja hanoja, tai asennuttaa suihkutiloihin kahvoja ja muita turvallisuutta lisääviä laitteita.
94. Taloyhtiöissä voisi olla asukkaiden/osakkaiden keskuudesta valittu henkilö, joka vastaa asuntojen ja yleisten tilojen palovaroittimien toimivuuden tarkastamisesta säännöllisesti.
95. Järjestetään pelastusharjoitus, johon on kutsuttu kaikki taloyhtiön asukkaat. Tilaisuus on käytännönläheinen sekä neuvoja ja vinkkejä antava. Voidaan käydä läpi taloyhtiön pelastus – ja turvallisuusohjeistuksen, jossa pääpaino on omatoimisessa varautumisessa vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä miten toimia onnettomuustilanteissa.
96. Käydä konkreettisesti tutustumassa väestönsuojiin ja niiden varustukseen.
97. Taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa kannattaisi porraskäytävien askelmiin lisätä heijastavaa teippiä. Silloin jos rappujen valo sammuu, niin pimeässäkin näkee helposti kulkea lähimmälle valokatkaisijalle painamaan lisää valoa.
98. Kotiin voisi asentaa sähkökytkimen, jossa on toiminta kotona/pois. Se ohjaisi lientä ja kaikkea muitakin pistorasioita keittiössä.
99. Muista sammuttaa ulkotulet pihalta ja kynttilät sisällä.
100. Huolehdi kotona siitä, että ympäristö on myös lemmikeille turvallinen silloinkin, kun ne jäävät yksin.
101. Läheiset voivat hankkia vanhukselle helppokäyttöisen turvapuhelimen, jossa on hätänappi, jota painamalla puhelin soittaa ja lähettää hätäviestit ennalta ilmoitettuihin puhelinnumeroihin.
102. Huolehditaan hisseissä lapsista ja lemmikeistä, ettei esimerkiksi lemminkin hihna jää hissin oven väliin.
Tapaturmien ehkäisy ja varautuminen
103. Enemmän ja edullisia turvakenkiä kaikenikäisille.
104. Varmista, että perheenjäsentesi kaikissa ulkoiluvaatteissa on heijastin.
105. Käy ensiapukoulutuksessa ja kertaa perheenjäsenten kesken oman kodin turva-asiat ja pelastautuminen hätätilanteessa.
106. Tallenna kännykkään turvanumerot, joihin soittaa hädän hetkellä.
107. ICE (in case of emergency) jokaiseen puhelimeen, eli tallenna lähimmän omaisen numeron eteen koodi ICE, jotta puhelintasi hätätilanteessa puolestasi käyttävä voi soittaa siihen.
108. Kiire ja alkoholi lisäävät riskejä. Kohtuus luo turvaa itsellesi ja läheisillesi.
109. Ihmisten tietoisuuden lisääminen teemalla ”Jokainen meistä voi olla ensiapu.” Esimerkiksi virastotaloista ja kauppakeskuksista löytyy nykyään defibrillaattori-laitteita sydänpysähdyspotilaan tunnistamiseen ja rytmin kääntämiseen. Näiden käyttö on maallikollekin helppoa, mutta tietoisuutta laitteesta tulisi lisätä ja laitteita toivoisi enemmän julkisiin tiloihin. Sivusto https://defi.fi ylläpitää rekisteriä laitteiden sijainnista, mutta kaikkia laitteita ei ole tänne osattu ilmoittaa.
110. Panostamalla aktiiviliikuntaan ja lihasvoimasta huolehtimiseen voidaan merkittävästi vähentää kaatumis- ja liukastumistapaturmia. Samalla vaikutetaan positiivisesti diabetekseen ja verenpainetautiin.
111. Koululaisille suunnattu tapahtuma, jossa opetellaan elvyttämistä.
112. Koti turvalliseksi esim. iäkkäille ihmisille. Asiallinen kalustus, ei liukkaita lattioita eikä mattoja, hyvä valaistus, talousjakkara turvatuella eli aidalla, josta saa tukea kurotellessa verhoja ja yläkomeroita, yövalo lähelle vuodetta, että näkee vessareiteille pimeälläkin, portaat valaistava jne. Pihavaloja maalla asuessa omakotitaloissa.
Paula Risikko
