Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies ja terveystieteiden tohtori Paula Risikko peräänkuuluttaa lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden, kuten kotipalveluiden, parempaa saatavuutta. Myös tällä viikolla julkaistu Väestöpoliittinen työryhmä ehdotti raportissaan, että varhaisen tuen perhepalvelujen vaikuttavuutta ja yhdenvertaista saatavuutta tulee edistää.
Yksinäisyys ja uupumus rasittavat monia suomalaisia vanhempia, ja suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisesti vertailtuna uupuneimpien joukossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset 2020-kyselyn mukaan noin joka kolmannella pienten lasten vanhemmista oli uupumisen oireita. Vanhempien antamien vastausten mukaan oma jaksaminen puolestaan vaikuttaa siihen, toivooko lapsia lisää.
Asiaan kiinnitettiin huomiota tällä viikolla julkaistussa Väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmän muistiossa, jossa esitetään toimenpiteitä syntyvyyden kohentamiseksi. Työryhmä ehdottaa yhtenä keinona vanhemmille tarjottavien varhaisen tuen palveluja.
Risikon mukaan kotipalvelut on erinomainen esimerkki matalan kynnyksen varhaisen tuen palvelusta. Tärkeää kuitenkin on, että palvelua on aidosti saatavilla, eikä sitä ole esimerkiksi korvattu perhetyöllä, joka on tarkoitettu varsin erilaisiin ja usein vakavampiin ongelmiin.
”Mielestäni sosiaalihuoltolain mukainen, hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleva lapsiperheiden kotipalvelu on palvelu, jonka avulla voidaan nopeasti ja suhteellisen helposti tukea lapsiperheiden jaksamista. On tärkeää, että perheillä on tieto kotipalvelusta ja aito mahdollisuus saada tätä palvelua”, Risikko sanoo.
Risikko huomauttaa, että tilastojen mukaan kotipalvelun käyttö on vähentynyt.
”Johtuuko se siitä, ettei sitä ole saatavilla, vai siitä, ettei sitä tiedetä hakea? Tarve ei ainakaan ole vähentynyt”, hän sanoo.
Kotipalvelulla tarkoitetaan jokapäiväiseen elämään kuuluvien toimien suorittamista tai niissä avustamista.
Sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi sairauden, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen takia.
”Perheiden jaksamisen tueksi ja arjen ongelmien ratkomiseksi tarvitaan joskus useiden ammattilaisten yhteistyötä, mutta oman kokemukseni mukaan, jos kotipalvelu on nopeasti perheen saatavilla, niin se auttaa ilman että tarvitaan erikoispalveluja”, Risikko sanoo.
Väestöpoliittinen työryhmä ehdottaa raportissaan myös monia muita keinoja, joiden avulla voitaisiin välillisesti vaikuttaa siihen, että syntyvyyden laskeminen saataisiin pysäytettyä. Esille nostettiin muun muassa hedelmällisyystiedon lisääminen ja hedelmällisyyden tukeminen (mm. hedelmöityshoitojen riittävä saatavuus), nuorten arjen hallinnan ja mielenterveyden sekä parisuhteiden tukeminen, perheystävällisen työelämän vahvistaminen, opiskelun ja vanhemmuuden helpompi yhteensovittaminen sekä lapsiperheiden etuudet ja erilaiset taloudelliset kannustimet.
