Maanpuolustukseen tarvitaan tahdon lisäksi tekoja meiltä kaikilta

Tiedotteet

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikon mukaan maanpuolustushenki on suomalaisilla vahva. Tämän lisäksi tarvitaan monenlaisia konkreettisia tekoja viranomaisilta, elinkeinoelämältä, järjestöiltä ja kansalaisilta.

Risikko puhui lauantaina 12.4.2025 TURVA25 – koko kansan maanpuolustustapahtumaan liittyvässä juhlassa Seinäjoella. Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit yhteistyössä Puolustusvoimien ja Ideaparkin kanssa.

Risikko nosti puheessaan esille suomalaisten vahvan maanpuolustustahdon.  

”Suomalaisten maanpuolustustahto on vahva. Kansalaisten mielestä Suomi on puolustamisen arvoinen, ja meiltä löytyy halua ja sitoutumista aseellisen vastarinnan lisäksi myös muihin maanpuolustuksen tehtäviin. Se on erinomaista, koska jokaista meistä tarvitaan isänmaamme puolustamiseen”, Risikko sanoi.

Risikko muistutti, että tahdon lisäksi tarvitaan myös tekoja.

”Tekoja tarvitaan meiltä kaikilta, sillä suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä.”

Uskottavan puolustuskyvyn kehittäminen

Risikko totesi puheessaan, että nykyisessä vaikeasti ennakoitavissa olevassa maailmantilanteessa tärkeintä on säilyttää vakaa harkinta ja valmius ryhtyä tarvittaviin toimiin.

”Tällaisena aikana arvoonsa nousevat perinteiset suomalaiset hyveet, maltti ja tolkku”, hän painotti.

Risikko korosti Suomen toimineen oikein pitäessään kiinni maanpuolustuksensa ja varautumisensa perusteista: yleisestä asevelvollisuudesta ja sen tuottamasta laajasta reservistä.

”Moni maa on tullut pahoin yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa. Suomi ei onneksi ole tullut yllätetyksi vaan olemme monista muista Euroopan maista poiketen pitäneet kiinni maanpuolustuksemme kulmakivistä”, hän sanoi. 

Risikko kertoi puheessaan lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka Suomi satsaa nykyisellä hallituskaudella maanpuolustukseen.

”Esimerkiksi viime viikolla hallitus ilmoitti Suomen käynnistävän valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Samassa yhteydessä hallitus linjasi, että Suomi ryhtyy nostamaan puolustusmenojaan vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.”

Myös asevelvollisuutta ja reserviä kehitetään tällä hallituskaudella monin tavoin. Hallitus on nostamassa yleistä reservi-ikää 65 vuoteen.

”Tarkoitus on mahdollistaa reservissä etenkin erikoisosaamista vaativissa tehtävissä palveleminen nykyistä pidempään ja laajemmin myös tarjota mahdollisuus pysyä puolustusvoimain reservissä. Olennaista on, että ei viedä mahdollisuutta osallistua maanpuolustukseen sellaisilta, jotka vielä haluaisivat ja pystyisivät osallistumaan”, Risikko kertoi. 

Lisäksi kutsunnat laajennetaan kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi.

”Kutsuntojen laajentamisessa ideana on, että oppilaitoksissa järjestetään jatkossa kaikille kutsuntaikäisille yhteinen maanpuolustuspäivä, jonka yhteydessä jaetaan sekä pojille että tytöille tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta. Tämä toivon mukaan kasvattaa palvelukseen osallistuvien vapaaehtoisten naisten määrää.”

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vastikään valmistuneen työryhmän raportin pohjalta. Työryhmä esittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista, koska sillä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyvyn rakentamisessa ja maanpuolustustahdon vahvistamisessa.

Lisäksi Risikko painotti, että tärkeä kokonaisuus on myös Suomen puolustustarviketeollisuus. Tällä hetkellä puolustusteollisuudella menee Suomessa erittäin vahvasti.

”Puolustushallinto on viime aikoina tehnyt erittäin vahvaa työtä kotimaisen puolustustarviketuotannon ylös nostamiseksi. Esimerkiksi puolustusministeri on valtuuttanut Puolustusvoimat tilamaan käsiasepatruunoita Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 180 miljoonaa euroa, ja työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 410 henkilötyövuotta.

”On huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää, että meillä on kriittisillä puolustusteollisuuden aloilla kotimaassa sekä osaamista että tuotantokapasiteettia, ja suurilla hankinnoilla tätä on järjestelmällisesti tuettu”, Risikko totesi.

Kokonaisturvallisuusrekisteri vihdoin valmistelussa

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Risikko kertoi olevansa tyytyväinen siitä, että puolustushallinnon alaisuuteen ollaan valmistelemassa niin sanottua kokonaisturvallisuusrekisteriä. Siihen on tarkoituksena kerätä tietoa henkilöistä, jotka ovat saaneet kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton järjestämillä kursseilla.

”Rekisteri on muun muassa Naisten Valmiusliiton pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulos. Rekisteri tarjoaa viranomaisille ja järjestöille ajantasaisen kokonaiskuvan koulutettujen henkilöiden määrästä ja osaamisesta. Samalla se mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissakin.

Niin ikään rekisteri on tärkeä niille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, mutta ovat silti motivoituneita ja koulutettuja toimimaan yhteiskunnan tukena. Lisäksi järjestöt saavat tärkeää tietoa siitä, millaista koulutusta kannattaa tulevaisuudessa tarjota”, Risikko sanoi.

Risikko päätti puheensa toteamalla, että ajat ovat erittäin haastavat ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään. Vaikka elämme paljon vaarallisemmassa ympäristössä kuin mihin viime vuosikymmeninä tottuneet, voimme Suomessa kuitenkin olla levollisin mielin, koska olemme tehneet ja teemme oikeita asioita.

”Suomea pitää puolustaa monella tavalla. Tarvitaan tahtoa ja tekoja – meiltä kaikilta!”

Scroll