Arvoisat sotiemme veteraanit, sotainvalidit, lotat, pikkulotat, kotirintamalla palvelleet, kaatuneitten omaiset sekä kaikki eri tehtävissä isänmaatamme puolustaneet
Kansallisen veteraanijuhlan teema on tänä vuonna rauhanviesti. Teema kunnioittaa ja muistuttaa sukupolvien välisestä lupauksesta ja luottamuksesta, mitkä ovat olleet pienen kansakuntamme vahvuuksia ja voimavaroja niin hyvinä kuin vaikeinakin vuosina.
*****
”Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme”, totesi presidentti Niinistö Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin hautajaisissa.
Tänäänkin kiitämme, kunnioitamme ja muistamme erityisesti heitä, jotka ovat tehneet kovia uhrauksia tämän maan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.
Suomen asema itsenäisenä valtiona ei ole tullut annettuna. Aikaisemmat sukupolvet ovat maksaneet kovan hinnan, ja tuhannet ovat menettäneet henkensä sen puolesta, että me saamme elää itsenäisessä ja vapaassa Suomessa.
Historia kertoo meille tuhansia tarinoita siitä, miten suomalaiset miehet ja naiset asettivat isänmaansa edun oman etunsa edelle. Tuhansien suomalaisten kohdalla tuo tarkoitti oman elämän menettämistä tai vaikeaa vammautumista.
*****
Itsenäisyys on taannut vapauden – ja vapaus on taannut mahdollisuuden hyvän yhteiskunnan rakentamiseen.
Suomi on yksi maailman parhaista maista monella erilaisella mittarilla mitattuna.
Yhteiskuntamme kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.
Nämä sukupolvet rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.
*****
Viime vuodet ovat osoittaneet maanpuolustuksen merkityksen. Valitettavasti sodanuhka Euroopassa on vielä 2020-luvullakin todellinen.
Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota jatkuu neljättä vuotta.
Venäjällä on määrällinen ja materiaalinen etulyöntiasema mutta Ukraina on pystynyt pitämään tilannetta suunnilleen tasoissa, jopa paikallisia voittoja ottaen.
Suomen linja on ollut sodan alusta asti selvä: Me tuemme Ukrainaa ja jatkamme sitä niin kauan kuin tarvitaan. Suhteessa talouden kokoon Suomi on viidenneksi eniten tukea antanut maa. Me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa itsensä lisäksi myös Suomea ja koko Eurooppaa.
Venäjän uhka Euroopalle on käynyt selväksi. Euroopassa varsinkin Venäjää maantieteellisesti lähellä olevat maat lisäävät merkittävästi omia puolustusmenojaan. Eniten Puola ja Baltian maat mutta myös monet muut, Suomi mukaan lukien.
Moni maa on Kylmän Sodan jälkeen ajanut puolustuskykyään alas ja tullut yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa.
Suomi ei onneksi ole tullut yllätetyksi, vaan olemme monista muista Euroopan maista poiketen pitäneet kiinni maanpuolustuksemme kulmakivistä. Suomi on varautunut monin tavoin sellaiseen sotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan.
Ytimessä on yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama laaja reservi. Meillä on noin 280 000 hengen laajuinen sodan ajan vahvuus ja noin 900 000 vähintään perustason sotilaallisen koulutuksen suorittanutta miestä ja naista.
Nämä määrät tulevat lähivuosina vielä kasvamaan. Hallitus on nostamassa yleistä reservi-ikää 65 vuoteen ja laajentaa kutsunnat kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi.
Kutsuntojen laajentamisessa ideana on, että oppilaitoksissa järjestetään jatkossa kaikille kutsuntaikäisille yhteinen maanpuolustuspäivä, jonka yhteydessä jaetaan sekä pojille että tytöille tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta, mikä toivon mukaan kasvattaa palvelukseen osallistuvien vapaaehtoisten naisten määrää.
*****
Asevelvollisuutta ja reserviä kehitetään siis monin tavoin. Meneillään on paljon muutakin. Suomi on käynnistänyt valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi.
Suomen hallitus on myös linjannut, että Suomi nostaa puolustusmenojaan vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Puolustushallinto on tehnyt vahvaa työtä myös kotimaisen puolustustarviketuotannon ylös nostamiseksi. Keskeisissä tarvikkeissa kuten tykistöammuksissa ja käsiasepatruunoissa on suurilla tilauksilla kotimaahan saatu aikaan tuotantokapasiteetin kasvua.
Puolustusministeri Häkkänen on mm. valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan käsiasepatruunoita Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 180 Me ja työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 410 henkilötyövuotta.
Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään niin ikään.
Meillä on onneksi laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että Suomen itsenäisyyden ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen vaatii suorituskykyisen puolustuksen. Tästä ei tingitä tuumaakaan.
Arvoisat kuulijat,
Suomi on hyvä maa. Sitä kannattaa puolustaa, sitä kannattaa rakentaa.
Meidän nykyisten sukupolvien velvollisuutena on, että Suomi jää lapsillemme ja lastemme lapsille paremmassa kunnossa, kun saimme sen meitä edeltäviltä sukupolvilta.
Ja himmetä ei muistot koskaan saa. Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.
Haluan toivottaa teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää ja Jumalan siunausta.
Paula Risikon puhe kansallisena veteraanipäivänä su 27.4.2025, Lakeuden risti
