Suomalaisten maanpuolustustahto on vahva. Meiltä löytyy halua ja sitoutumista aseellisen vastarinnan lisäksi myös muihin maanpuolustuksen tehtäviin.
Tahdon lisäksi tarvitaan myös tekoja. Niitä tarvitaan meiltä kaikilta, sillä suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa.
Nykyisessä vaikeasti ennakoitavissa olevassa maailmantilanteessa tärkeää on säilyttää vakaa harkinta ja valmius ryhtyä tarvittaviin toimiin.
Suomen on toiminut oikein pitäessään kiinni maanpuolustuksensa ja varautumisensa perusteista: yleisestä asevelvollisuudesta ja sen tuottamasta laajasta reservistä. Moni muu maa on tullut yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa.
Suomi panostaa monin eri tavoin maanpuolustukseen. Aikaisemmin keväällä hallitus päätti ryhtyä nostamaan puolustusmenoja vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Niin ikään hallitus on käynnistänyt toimet jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi.
Myös asevelvollisuutta ja reserviä kehitetään. Hallitus on mm. nostamassa yleistä reservi-ikää 65 vuoteen. Tarkoituksena on mahdollistaa reservissä palveleminen nykyistä pidempään. Olennaista on, että ei viedä mahdollisuutta osallistua maanpuolustukseen heiltä, jotka vielä haluavat ja pystyvät osallistumaan.
Lisäksi kutsunnat laajennetaan kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi. Oppilaitoksissa järjestetään jatkossa kaikille kutsuntaikäisille yhteinen maanpuolustuspäivä, jonka yhteydessä jaetaan sekä pojille että tytöille tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta.
Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään työryhmäraportin perusteella. Työryhmä esittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista, koska sillä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyvyn rakentamisessa ja maanpuolustustahdon vahvistamisessa.
Tärkeä kokonaisuus on myös Suomen puolustustarviketeollisuus. Puolustushallinto on viime aikoina tehnyt erittäin vahvaa työtä kotimaisen puolustustarviketuotannon ylös nostamiseksi. Esimerkiksi puolustusministeri on valtuuttanut Puolustusvoimat tilamaan käsiasepatruunoita Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 180 miljoonaa euroa, ja työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 410 henkilötyövuotta.
On huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää, että meillä on kriittisillä puolustusteollisuuden aloilla kotimaassa sekä osaamista että tuotantokapasiteettia.
Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana olen tyytyväinen myös siitä, että puolustushallinnossa ollaan valmistelemassa niin sanottua kokonaisturvallisuusrekisteriä. Siihen on tarkoituksena kerätä tietoa henkilöistä, jotka ovat saaneet kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton järjestämillä kursseilla.
Rekisteri tarjoaa viranomaisille ja järjestöille ajantasaisen kokonaiskuvan koulutettujen henkilöiden määrästä. Samalla se mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.
Niin ikään rekisteri on tärkeä niille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, mutta ovat motivoituneita ja koulutettuja ylläpitämään ja varmistamaan yhteiskunnan turvallisuutta. Lisäksi järjestöt saavat tietoa, millaista koulutusta tulee tulevaisuudessa tarjota.
Vaikka elämme paljon vaarallisemmassa ympäristössä kuin mihin olemme viime vuosikymmeninä tottuneet, voimme Suomessa kuitenkin olla levollisin mielin, koska olemme tehneet ja teemme oikeita asioita.
Suomea pitää puolustaa monella tavalla. Tarvitaan tahtoa ja tekoja – meiltä kaikilta!
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 23.5.2025
