Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko puhui kansainvälisen Naistenpäivän aattona, lauantaina 7.3.2026 Lapualla pidetyssä tilaisuudessa naisten terveyden edistämisen merkityksestä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Puheessaan Risikko käsitteli myös naisten asemaa Suomessa, tasa-arvon lainsäädännöllisiä virstanpylväitä ja nosti esiin hallituksen toimia tasa-arvon edistämiseksi.
Risikon yksi keskeinen viesti oli, että naisten terveyteen panostaminen on paitsi yksilön hyvinvointia koskeva kysymys, niin myös merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen mahdollisuus.
Hän viittasi puheessaan Maailman talousfoorumin ja McKinsey Health Instituten vuonna 2024 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan naiset viettävät keskimäärin noin 25 prosenttia enemmän elämästään heikommassa terveydentilassa kuin miehet. Raportti kuvaa naisten ja miesten välisten terveyserojen sekä niiden huomiotta jättämisen aiheuttamaa nk. hyvinvointikuilun juurisyitä.
”Terveyserojen taustalla eivät ole vain vakavat sairaudet, vaan naisten elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä usein pitkäaikaisesti heikentävät tekijät kuten esimerkiksi kuukautisiin liittyvät oireet, raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot, vaihdevuosioireet, kipu ja krooniset sairaudet. Hyvinvointikuilun taustalla olevat ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa”, totesi Risikko.
Raportissa tunnistetaan monia syitä hyvinvointikuilulle, kuten se, että lääketieteellinen tutkimus keskittyy usein mieskehoon, minkä vuoksi naisten sairauksista ja niiden hoidosta on vähemmän tietoa. Raportin mukaan monissa tutkimusaineistoissa naisten terveyttä koskeva tieto on puutteellista, mikä johtaa siihen, että naisten sairauksien aiheuttamaa terveyskuormaa aliarvioidaan. Kun naisten terveyteen liittyvä tieto jää näkymättömäksi, menetetään mahdollisuuksia parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
”Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei aina vastaa riittävästi naisten sairauksien hoidon tarpeisiin. Naiset eivät esimerkiksi aina saa samoihin sairauksiin yhtä nopeasti tai yhtä laadukasta hoitoa kuin miehet. Tähän ovat Suomessa viitanneet myös mm. selvitykset naisten sydänsairauksista. Naisten sydänkohtaus jää tunnistamatta 7 kertaa useammin,” totesi Risikko.
Raportin mukaan naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen on historiallisesti investoitu vähemmän kuin moniin muihin terveyteen liittyviin osa-alueisiin. Lisäksi tutkimus ei aina huomioi sitä, että monet sairaudet ilmenevät naisilla eri tavoin kuin miehillä.
Naisten parempi terveys hyödyttää koko yhteiskuntaa vahvistamalla myös taloutta
Risikko painotti puheessaan naisten terveyteen panostamisen moninaisia vaikutuksia.
”Naisten terveyden parantaminen vaikuttaa suoraan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Vaikutukset ulottuvat myös laajasti koko yhteiskuntaan. Panostamalla naisten terveyteen ja sen tutkimukseen lisätään naisten toiminta- ja työkykyä, joilla on myös valtavia talousvaikutuksia. Suuriin talousvaikutuksiin viittaa myös em. kansainvälinen raportti”, arvioi Risikko.
Petteri Orpon hallitus on asiaan kiinnittänyt huomiota.
”Hallitusohjelmassa on nostettu esiin mm. vaihdevuosien oireiden tunnistaminen työterveyshuollossa. Vaihdevuosien hoidolla on myönteinen vaikutus elämänlaatuun, mutta myös talouteen juuri työkykyvaikutuksen myötä”, totesi Risikko.
Risikon mukaan hyvinvointikuilua voidaan kaventaa mm. vahvistamalla naisten terveyteen keskittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta.
”On myös tärkeää kehittää hoito- ja palvelukokonaisuuksia, jotka huomioivat paremmin naisten biologiset ja elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet. Lisäksi on lisättävä investointeja naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen ja innovaatioihin. Ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja terveyspalvelujen viiveettömyys ovat myös keskeisiä keinoja terveyserojen kaventamisessa”, Risikko totesi.
Naisterveyden edistäminen osa laajempaa tasa-arvotyötä
Risikon mukaan naisten terveyden edistäminen on tärkeä osa tasa-arvotyötä, joka edellyttää vielä monia toimia. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on edistänyt naisten asemaa monin tavoin, joista tuoreimpana tasa-arvolain päivittäminen. Tavoitteena on puuttua tehokkaammin työelämässä tapahtuvaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään.Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevään aikana.
”Vaikka suomalaisen naisten asema on mennyt historiallisesta perspektiivistä katsottuna paljon eteenpäin, on meillä vielä tekemistä. Mm. naisten terveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Se on koko Suomen etu”, Risikko sanoi.
