Vaalipaneelissa meiltä panelisteilta kysyttiin, että jos sote-uudistus olisi tv-sarja, niin mikä se olisi? Joku ehdotti jopa ”Kauniita ja rohkeita”. Itse sanoin ”Remppa vai muutto”, sillä Orpon hallituksen on ollut päätettävä, remontoidaanko Marinin hallituksen tekemää sotea, vai muutetaanko täysin. Hallitus valitsi rempan.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen arvion mukaan moni asia on hyvinvointialueilla mennyt parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää.
Niin on myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Alusta saakka henkilöstömme on tehnyt paljon töitä, mutta työ on vielä kesken.
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluja on tasapuolisesti vahvistettava edelleen, samoin on varmistettava korkeatasoinen erikoissairaanhoito. Seinäjoen keskussairaala on pidettävä laajan päivystyksen sairaalana.
Palvelut on saatava ilman turhia viiveitä, mikä edellyttää parempaa palvelukoordinaatiota.
Tällä hetkellä alueella on kahdeksan sosiaali- ja terveyskeskusta. Ne tarvitaan myös tulevaisuudessa ja niissä kaikissa tulee olla sekä lääkärien että hoitajien vastaanottoja – mieluiten omalääkäri ja -hoitajamallilla. Myös vuodeosastot tarvitaan.
Kaikilla paikkakunnilla tulee olla joitain sote-palveluja tarjolla – joko sote-asema tai säännöllisesti vietävinä palveluina (liikkuvat palvelut). Näitä ovat esimerkiksi hoitajavastaanotot, näytteenottopalvelut, kuntoutus jne. Palvelujen sisältö pitää perustua ko alueen väestön tarpeisiin, esimerkiksi lapsiperheille tarvitaan äitiys- ja lastenneuvolapalveluja.
Opiskeluhuollon palveluja (kouluterveydenhoitajan, -psykologin ja -kuraattorin) on oltava saatavilla siellä missä lapset ja nuoretkin ovat, kouluilla ja oppilaitoksissa.
Perhehoitoa on paremmin hyödynnettävä ja omaishoitajien jaksamisesta on pidettävä huolta. Etäpalveluja voidaan lisätä, mutta tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvia palveluja.
Ikääntyneiden asuminen järjestämisessä pitää tehdä kuntien kanssa yhteistyötä. Jos kotoaan joutuu siirtymään, on palveluasumisen ja hoivan oltava mahdollisimman lähellä, jotta läheiset pääsevät tapaamaan. Ikääntyneiden sairauksia on tehokkaasti hoidettava, sillä sairaudet vievät toimintakykyä. Hoivayksikköihin järjestetyt lääkäripalvelut varmistavat, jottei ikääntynyttä tarvitse tarpeettomasti siirtää paikasta toiseen.
Palvelujen järjestämisessä kannattaa hyödyntää enemmän yksityisiä (ml apteekkien) palveluja. Niin ikään järjestö- ja kuntayhteistyö vaati kehittämistä. Järjestöt tuovat ”maan hiljaisten äänen”.
Kokonaisturvallisuuden varmistaminen edellyttää myös tehokkaita pelastuspalveluja. Siihen tarvitaan myös toimivaa yhteistyötä sopimuspalokuntien kanssa.
Tärkein voimavara on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tarvitaan johtamisen ja tiedon kulun kehittämistä. Henkilöstön tulee voida osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Päätöksenteon ”portaita” on vähennettävä.
Myös valtakunnantasolla on paljon rempattavaa, kuten rahoituksen uudistaminen.
Etelä-Pohjanmaa poikkeaa monesta muusta alueesta mm. siinä, että meillä sairastetaan paljon pitkäaikaissairauksia ja palvelujen tarve on suuri. Tätä ei edellisen hallituksen toimesta säädetty rahoitusmalli ota riittävästi huomioon. Lisäksi rahoitusmalli kurittaa niitä alueita, joissa hommat lähtökohtaisesti hoidetaan hyvin. Rahoitus on muutettava, mutta maakuntaverolle on sanottava jyrkkä EI.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 28.3.2025
