Hallituksen perinteinen budjettiriihi, jossa luodataan seuraavan vuoden valtion taloutta, käytiin syyskuun alussa. Talousarvion käsittely aloitetaan eduskunnassa lähiviikkoina.
Talouskasvun tukeminen ja velkasuhteen vakauttaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Vakavasti taloustilanteesta huolimatta hallitus päätti kohdentaa resursseja talouskasvua tuottaviin toimiin, työllisyyteen ja Suomen turvallisuuteen.
Merkittävin niistä on työn verotuksen keventäminen. Ensi vuonna palkansaajien verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla ja koko hallituskauden aikana yli 1,5 miljardilla. Se näkyy jokaisen palkansaajan kukkarossa, työttömyysvakuutusmaksun korotuksesta huolimatta.
Historiallista on sekin, että Suomen ylikireää veroprogressiota loivennetaan: lisätuloista maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 prosentista 52 prosenttiin. Niin ikään perintö- ja lahjaverotus kevenevät.
Myös yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Vuonna 2027 yhteisövero alenee 20 prosentista 18 prosenttiin. Tämä päätös tuo Suomen yritysverotuksen kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja antaa yrityksille lisää tilaa työllistää, investoida ja kasvaa.
Yhteisöveron kevennys palvelee kaiken kokoisia yrityksiä ja erityisesti pienyrityksiä, joilla ei ole resursseja erilaisten vähennysten hakemiseen.
Kasvun tukemiseksi hallitus päätti myös uusista toimista työllisyyden edistämiseksi. Erityisesti nuorten työllistymistä vahvistetaan työllistymissetelin avulla. Mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla lisätään. Pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksia vahvistetaan sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia jatketaan.
Valtiovarainministeriön arvioin mukaan velkamäärän kasvun pysäyttäminen edellyttää lisäsopeutuksia vielä noin 1 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tarve on kasvanut, sillä puolustuksen ja hyvinvointialueiden menot ovat kasvaneet, ja valtionvelan korkomenot nousseet merkittävästi.
Säästöjä haettiin niin, että ne kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen. Esimerkiksi sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdistu uusia säästöjä.
Pidämme kiinni myös perusopetuksen vahvistamisesta, joten uusia säästöjä ei siihen tule. Säästöjä ei myöskään kohdenneta ruokaa tuottavaan maatalouteen.
Sotejärjestöihin ei kohdenneta uusia leikkauksia. Hyvä niin, sillä järjestöt tuottavat palveluja sekä tukevat ja ylläpitävät turvaverkkoja siellä minne julkinen sektori ei ehdi tai pysty pääsemään. Ajoittain järjestöt turvaavat jopa kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteutumista.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,1 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa noin 900 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden rahoitukseen. Sote- ja pelastuspalvelut ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin, ja siten myös talouskasvun näkökulmasta.
Äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon ja opiskelijoiden ateriatuen tasoa nostetaan vastamaan kasvaneista kustannuksia.
Budjettiriihessä tehtiin valtava panostus Suomen puolustukseen. Puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennettiin 6 miljardin euron tilausvaltuus, jonka avulla voidaan käynnistää mm. maavoimien uudistaminen. Panostus on välttämätön tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut pysyvästi. Siitä olemme saaneet muistutuksen tälläkin viikolla Puolasta.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 12.9.2025
