Mennyt vuosi oli myös eduskunnassa vakavien päätösten vuosi. Sodat ja muut kriisit maailmalla vaikuttivat päätöksentekoon. Turvallisuus ja talouden kestävyys vaativat entistäkin enemmän vaikuttavia toimia.
Tekemättä ei kuitenkaan voinut jättää – eikä myöskään jatkossa voida jättää tekemättä kipeitä päätöksiä, sillä maailman kriisit ja vaikeudet eivät ole ohi. Ne jatkuvat, ja niillä tulee olemaan pitkä varjo myös Suomessa.
Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan maamme talouden tilanne on huono, mutta vuonna 2026 tilanne on parempi ja kasvun ennustetaan lähtevän viimeinkin käyntiin. Ministeriö kuitenkin muistuttaa, että talouteen vaikuttavia tekoja tarvitaan vielä monia – niin säästöjä kuin myös rakenteellisia uudistuksia.
Vakavasta taloustilanteesta huolimatta päätettiin kohdentaa resursseja talouskasvua tuottaviin toimiin, työllisyyteen, Suomen turvallisuuteen sekä muihin tärkeisiin palveluihin kuten koulutus-, sote- ja pelastuspalveluihin. Alla esimerkkejä myönteisistä päätöksistä.
Työn verotuksen keventämisellä yli miljardilla eurolla v. 2026, pyritään työnteon ja yrittämisen kannustamiseen. Niin ikään Suomen ylikireää veroprogressiota loivennetaan eli lisätuloista maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan. Myös perintö- ja lahjaverotus kevenevät, mistä hyötyvät ennen kaikkea pienempien perintöjen ja lahjoitusten saajat. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan työpaikkojen lisäämiseksi.
Tärkeä satsaus oli nuorten työllistymisseteli, jolla tuetaan yrityksiä työllistämään alle 30-vuotaita työttömiä. Yrityksen saama avustus kattaa puolet nuoren palkasta puolen vuoden ajalta, kuitenkin enintään 1500 euroa kuukaudelta. Tavoite on, että nuoret pääsevät töihin, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllistyminen myös vähentää riskiä syrjäytyä ja muita lieveilmiöitä.
Lisäksi päätettiin valtavasta panostuksesta Suomen puolustukseen, yli 6 miljardia euroa tilausvaltuutena vuodesta 2026, mistä hyötyy myös kotimainen puolustusteollisuus, kuten Lapuan Nammo.
Hyvinvointialueiden rahoitus on v.2026 neljä miljardia euroa korkeampi, kuin vuonna 2023, jolloin alueet käynnistyivät. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen on mahdollisuus hakea lisäaikaa.
Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutus jatkuu ennallaan. Omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousee ja perhehoitajille tulee korvaus, jos kotona annettava perhehoito päättyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä.
Esimerkki rakennemuutoksesta on uusi lupa- ja valvontavirasto, johon kootaan Valviran tehtävät, suuri osa nykyisten aluehallintovirastojen tehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä. Viraston pääjohtajaksi valittiin vaasalainen Marko Pukkinen, joten virasto on hyvissä käsissä.
Entä mitä tapahtui eduskunnan muussa toiminnassa vuonna 2025?
Eduskunta säästää toimintamenoistaan 3.1 miljoonaa euroa vuosina 2025-2027. Turvallisuutta lisätiin mm. valmiusharjoituksilla, lisättiin sähköisiä palveluja, sujuvoitettiin budjettiäänestyksiä ja muistutettiin edustajapalkkion pidättämisestä pitkän, ei-hyväksyttävään syyhyn perustuvan poissaolon vuoksi.
Valitettavasti perustuslain kansanedustajilta edellyttämää vakaan ja arvokkaan käytöksen rajoja venytettiin. Sen sijaan hyvä näyttö yhteistyökyvystä saatiin, kun lähes kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat tulevien vuosien velkajarruun.
Mitä vuosi 2026 tuo tullessaan? Muistetaan, että asioilla on tapana järjestyä, varsinkin kun niitä itse järjestelee. Toivorikasta vuotta 2026 kaikille, ennen kaikkea rauhaa päälle maan!
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 2.1.2026
