Mielipidekirjoituksessa (HS 15.7.2026) Johanna Stenros nosti esiin tärkeän kysymyksen siitä, ”voitaisiinko Suomeen rakentaa valtakunnallisesti koordinoitu toimintamalli, joka kautta vapaaehtoiset voisivat halutessaan ilmoittaa osaamisestaan ja valmiudestaan toimia viranomaisten tukena erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa?”
Suomessa on laaja joukko kansalaisia, jotka ovat kouluttautuneet selviytymään erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Näillä vapaaehtoisilla on merkittävää osaamista sekä halua toimia yhteiskunnan hyväksi. Heitä ei kuitenkaan välttämättä löydetä, mikäli tilanne sitä vaatisi.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Parannetaan maanpuolustuksen kanssa yhteistyössä toimivien kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen koordinaatiota ja luodaan mahdollisuus heidän kouluttamiensa henkilöiden rekisteröintiin näiden tavoittamiseksi tarvittaessa.”
Naisten Valmiusliitto on jo vuosia esittänyt tällaista rekisteriä, ja nyt sitä ja sen mahdollistamaa toimintaa valmistellaan. Ruotsissa hieman vastaava rekisteri on jo käytössä.
Kokonaisturvallisuusrekisterin avulla voidaan koota valtakunnallisesti tieto vapaaehtoisten määrästä, koulutuksesta, osaamisesta ja valmiudesta toimia erilaisissa tehtävissä. Viranomaiset ja muut toimijat löytävät rekisterin avulla osaavaa lisäresurssia nopeasti.
Rekisteri mahdollistaa henkilöiden kohdentamisen tehtäviin, joita viranomaisten tulee ennalta suunnitella osoitettavan vapaaehtoistoimijoille. Rekisteri myös ehkäisee päällekkäisiä varauksia ja sitoumuksia sekä auttaa koulutuksen suuntaamista eri viranomaisten tarpeisiin. Poikkeusoloissa lisäresurssitarpeita on monia erilaisia, sen ovat osoittaneet käymäni keskustelut eri viranomaisten kanssa.
Tehtäviä, joissa lisäresursseja usein tarvitaan ovat muun muassa evakuointi-, ensiapu-, hoito- ja huolenpito- sekä humanitaarisen avun monet tehtävät. Uudet teknologiat, kuten droonit ja muut miehittämättömät järjestelmät, avaavat uusia tukitehtäviä vapaaehtoisille koulutetuille osaajille. Havainnointi, tekninen tuki, huolto ja tilannekuvan täydentäminen ovat niin ikään esimerkkejä tehtävistä, joissa koulutettu siviiliosaaminen voi tukea eri toimijoiden toimintaa tehokkaasti myös tulevaisuudessa.
Rekisteri vahvistaa viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä sekä tukee yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2025) toimeenpanoa. Samalla vapaaehtoisten rooli tulee näkyvämmäksi. Tämä kaikki vahvistaa kansalaisten sitoutumista ja maanpuolustustahtoa lisäten yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Kokonaisuusturvallisuusrekisteri on välttämätön, jotta Suomi voi hyödyntää tehokkaasti koulutettuja vapaaehtoisia, ja siten varmistaa kriittisten tehtävien hoitumisen myös häiriö- ja poikkeusoloissa.
Paula Risikko
Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
