Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään vuosittain 9.10. Tänä vuonna päivän teemana on näkymättömät hartiat. Teeman avulla nostetaan esiin läheisten kantama huoli ja vastuu psyykkisesti sairastuneesta sekä heidän oma, usein näkymättömiin jäävä tuen tarpeensa.
Mielenterveys on keskeinen voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -talouden haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen. Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein myös lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta.
Lasten ja nuorten tilanne onkin arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma. Lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat voivat heijastua lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palveluissa liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti, ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa omaisten huomioimista, hoitosuosituksen toimeenpanoa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 9.10.2026
