Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Aluksi itsenäisyytemme oli hyvin rajoitettu, koska maassa oli vielä suuri venäläinen sotajoukko. Sen riisuminen aseista aloitettiin täällä Pohjanmaalla alkuvuonna 1918. Alkoi maamme vapaussota, jonka seurauksena saavutimme todellisen itsenäisyytemme.
Tämän itsenäisyyden jouduimme lunastamaan vielä kahteen kertaan. Ensin talvisodassa ja sitten vielä jatkosodassa. Näistä sodista selvisimme voittajina. Suomi ei menettänyt itsenäisyyttään. Säilytimme vapautemme ja yhteiskuntajärjestyksemme. Meitä ei liitetty Neuvostoliittoon eikä Varsovan liittoon.
Meidän on syytä muistaa 70 vuoden takaisia talvisodan tapahtumia. Silloin itsenäisyyspäivää vietettiin hyvin toisenlaisissa tunnelmissa. 6.12.1939 suomalaiset eivät voineet olla varmoja oliko kyseinen päivä maamme viimeinen itsenäisyyspäivä.
Talvisota alkoi, kun neuvostojoukot ylittivät Suomen rajan. Tämä sota oli sikäli erikoinen, että se alkoi ilman erillistä sodanjulistusta. Neuvostoliitto järjesti arvottoman näytelmän ampumalla itse Mainilan laukaukset ja yrittämällä lavastaa Suomen syylliseksi sodan alkamiseen.
Asetelmat olivat huonot. Täysin ylivoimainen vihollinen hyökkäsi suurella voimalla itärajan yli. Puna-armeijan asevoima oli moninkertainen pieneen naapuriin verrattuna. Sota ei koetellut yksin rintamalla taistelevia sotilaita. Se oli raskas myös siviileille. Vihollisen pommikoneet kylvivät tuhoa myös Pohjanmaalla.
Talvisota oli suomalaisen sisun ja itsenäisyyden voimannäyttö. Samalla se yhdisti lopullisesti kovia kokeneen kansan uhkaavaa vihollista vastaan. Syntyi talvisodan henki.
Tämän päivän suomalaiset arvostavat talvisotaa selkeästi aiempaa enemmän. Tästä ilmestyi juuri tehty laaja gallup-tutkimus. Mielipidemuutos näkyy etenkin nuorissa: 15–24-vuotiaat ovat valmiita korostamaan talvisodan muistoa vanhempia hanakammin. Nuoret arvioivat vanhempia ikäluokkia useammin, että Suomi säilytti itsenäisyytensä talvisodan ansiosta.
Tänäänkin on syytä muistaa koko veteraanisukupolvea. He olivat valmiita uhraamaan kaikkensa isänmaan puolesta.
Ilman talvisodan henkeä emme olisi voineet rakentaa nykyistä hyvinvointivaltiota. Ilman talvisodan sankareita emme me tämän päivän suomalaiset olisi saaneet syntyä vapaaseen ja hyvinvoivaan maahan.
Olemme ikuisesti kiitollisia sotien sukupolvelle. Tämän kunniavelan lunastamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiokonttori valmistelevat parhaillaan veteraanipoliittista suunnitelmaa, jossa laaditaan vuoteen 2015 ulottuvat veteraanietuuksien kehittämisehdotukset. Samassa yhteydessä arvioidaan sotaveteraanien leskien asemaa koskevat kehittämistarpeet.
Etuuksia ja määrärahoja on vuosien mittaan lisätty ja järjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen valtiontalouden mahdollisuuksien mukaisesti. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2010 alkupuolella.
Paula Risikko (kok)
peruspalveluministeri
Sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaistu: Ilkka-lehti 8.12.2009
