Vaiherikkaan poliittisen kevään ja alkukesän aikana minulta monesti kysyttiin, että mitä siellä Säätytalolla 17 päivän aikana oikein tapahtui? Vastaukseni on, että kaikkea mahdollista mitä politiikassa vain voi tapahtua: vääntöä, vääntöä ja taas vääntöä. Jos omaa tavoitetta ei saavutettu hyvällä, niin sitten sitä yritettiin pahalla.
Päivät olivat varmasti kaikille osallistujille äärimmäisen raskaat. Mutta loppui sekin kun aina satoi.
Hallitusohjelman alkaessa valmistua alkoi käytävillä näkyä jo helpottuneita hymyjä ja varovaista vastavuoroista keskustelua. Ja Säätytalon ovia kiinni painettaessa me neuvottelijat lähdimme käsikynkkää, yhteistyötä uhkuen hallitusohjelmaa puolustamaan.
Ja mikä ettei puolustettaisi. Ohjelmassa on paljon hyvää, leikkauksista ja säästötoimenpiteistä huolimatta. Esimerkiksi neuvotteluissa johtamani hyvinvointipolitiikan osio on koko hallitusohjelman voittaja. Se sai kaikkein eniten rahaa kun säästöjä ja leikkauksia uudelleen kohdennettiin.
Kaikkein köyhimpien etuihin varattiin lähes 330 miljoonaa. Muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, samoin asumistukea ja toimeentulotukea.
Erityisen iloinen olen siitä, että asumistukeen ja toimeentulotukeen saatiin korotuksia. Asiantuntijoiden mukaan asumistuki on kaikkein vaikuttavin keino köyhyydessä elävien auttamisessa, eikä toimeentulotukeen ole saatu pitkään aikaan parannusta. Kun toimeentulotuen perusosaa nostetaan, nostaa se samalla myös perheiden lapsimäärän perusteella laskettavia toimeentulotuen perusosia.
Niin ikään vanhuspalvelulaki sai rahoitusta. Vanhuspalvelujen varmistaminen oli kaikkien puolueiden vaalitavoitteena ja itselleni lailla on aivan erityinen merkitys. Vanhuspalvelulakia alettiin johdollani valmistella keväällä 2009, kun tehdyissä selvityksissä valkeni, etteivät vuonna 2008 annetut vanhustenhuollon laatusuositukset olleet saavuttaneet kunnissa toivottua tulosta.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen kehittämistyö saa potkua tuoreessa hallitusohjelmassa. Tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja joka tapauksessa yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa (PARAS) käynnistetyt uudistukset saavat nyt jatkoa.
Tarkoituksena on nimenomaan jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksia eikä missään nimessä aloittaa alusta tai vähätellä PARAS-hankkeen aikana tehtyjä muutoksia.
Työhyvinvoinnin ja työelämän kehittäminen ovat nekin hyvinvointipolitiikan sisältöteemoja hallitusohjelmassa. Tavoitteena on työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ehkäisy, johtamisen kehittäminen sekä työn ja perheen parempi yhteensovittaminen.
Johtamisella on tutkitusti suuri merkitys työyhteisöjen ilmapiiriin. Johtamisen kehittämiseksi onkin tarkoitus perustaa Työterveyslaitoksen organisoimana verkosto asian tiimoilta. Siihen tullaan kutsumaan eri alojen työyhteisöjä runsaasti mukaan.
Näitä kaikkia ja monia muita hallitusohjelman kirjauksia aloitamme syksyllä eri ministeriöissä toteuttaa. Sitä ennen on kuitenkin hyvä ladata akkuja ja pyyhkiä kevään kokemuksia mielestä. Ja kummasti ne unohtuvatkin, kun lähipiiristä satelee uusia vaikeita kysymyksiä kuten, että miksi ihmisellä on kainalot ja napa.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Julkaistu: Ilkka 6.7.2011
