Psykososiaalinen tuki on tärkeää

Kirjoitukset

Norjan järkyttävät tapahtumat aiheuttivat mittaamatonta surua. Samalla ne nostivat uudelleen esiin myös vastaavaa kokeneiden surun ja tuskan eri puolella maailmaa.

Lähetin Norjaan ministerikollegalleni osanottoviestin, jossa tarjosin myös apua, sillä kriisin jälkihoito sekä psykososiaalisen ja muun tuen tarve tulee kestämään pitkään.

Psykososiaalisen ja muun tuen tarpeesta sekä hoidosta on meillä Suomessa kokemusta muun muassa kouluampumatapausten johdosta. Esimerkiksi Kauhajoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimet Kauhajoen tapahtumien jälkeen ovat olleet mallikelpoisia.

Psykososiaalisessa kriisityössä on tehty Suomessa jo vuosia valtava määrä käytännön työtä, kouluttamista, kehittämistä ja jonkin verran tutkimustakin. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut asiasta useita ohjeita. Mm. vuonna 2009 julkaistiin psykosiaalisen tuen ja palveluiden järjestämisen päivitetty opas kuntia varten.

Viime vappuna voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä psykososiaalinen tuki muuttui lakisääteiseksi. Lain mukaan traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen on osa kuntien vastuulla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja välttämätön osa varautumista erityistilanteisiin.

Psykososiaalista tukea ja palveluita järjestetään esimerkiksi yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vakavan kriisin jälkeen. Tavoitteena on torjua ja lievittää psyykkisen stressin seurauksia, kuten yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Psykososiaalinen tuki on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että järjestöjen, kuten Suomen Punaisen Ristin sekä kirkkojen ja opetusalan kanssa.

Terveydenhuoltolaissa psykososiaalisen tuen järjestäminen määritellään myös ensihoitopalvelun tehtäväksi. Ensihoitopalvelun on huolehdittava potilas, hänen läheisensä ja muut osalliset psykososiaalisen tuen palvelujen piiriin.

Etukäteinen suunnittelu on aina välttämätön osa psykososiaalista kriisityötä. Tarkoituksenani onkin tällä viikolla yhdessä varautumisesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa pohtia, tuleeko varautumissuunnitelmiamme muuttaa Norjan tapahtumien valossa.

Esimerkiksi Kauhajoen koulusurmien jälkeen oli järkevää, että psykososiaalisen tuen koordinaatiovastuun otti sairaanhoitopiiri, koska uhrit ja heidän läheisensä olivat monesta eri kunnasta.

Sellaisissa tapahtumissa kuin Kaakkois-Aasian tsunami, Kauhajoen kouluampuminen ja Norjan tapahtumat on erityisenä haasteena se, että uhrit ja heidän läheisensä ovat monelta eri paikkakunnalta ylittäen sairaanhoitopiirien ja jopa valtioidenkin rajat. Tällöin tarvitaan ylialueellista keskitettyä koordinaatiota.

Keskitetty koordinaatio ei kuitenkaan saa haitata paikallista toimintaa. Kriisiapu on saatava läheltä ja se on toteutettava moniammatillisessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kesken. Tärkeintä on tietenkin se, että tuen tarpeessa oleva ihminen saa nopeasti osaavien auttajien tukea.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka 02.08.2011

Scroll