Viime perjantaina pidettiin Finlandia-talolla Tuetun työllistymisen markkinat, joilla pohdittiin miten erityisesti osa-työkykyisiä voidaan auttaa työllistymään. Pohjalaiset hankkeet ja niissä toimivat henkilöt olivat markkinoilla upeasti esillä.
Työssäkäynti on ihmiselle enemmän kuin taloudellisen toimeentulon tae. Työ on lisäksi yksi parhaimmista keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista. Työ on tietenkin myös edellytys Suomen talouskasvulle.
Hallitusohjelma onkin pullollaan toimenpiteitä, joilla työpaikkoja tavoitellaan lisää. Samoin ohjelmassa on liuta eri ministeriöiden toimenpiteitä, joiden avulla yritetään saada mahdollisimman moni työikäinen työn syrjään kiinni.
Yksi tärkeä tavoite on työttömille suunniteltujen toimenpiteiden kokonaisuuden hallinta ja saumattomuus työttömän näkökulmasta. Ettei käy niin, että työtön ihminen on kuin flipperin pallo, jota eri toimijat pongauttavat luukulta luukulle.
Kaikkein tärkeintä on tietenkin se, että työttömille suunnatut palvelut ja toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
1990-luvun laman aikana edellä mainitussa ei mielestäni täysin onnistuttu. Esimerkiksi työvoimahallinnon rahoilla järjestettiin joka niemessä ja notkossa yrittäjyyskoulutusta. Sinänsä hyvä asia, mutta kun suurella osalla koulutettavia ei ollut ammatillista koulutusta tai mitään ammatillista osaamista, on vaikea uskoa, että heistä tuli sen koulutuksen jälkeen yrittäjiä.
Kaikkien alojen koulutukset eivät liioin sovellu tuosta noin vaan työllisyyskoulutukseksi. Esimerkiksi kuvitelma, että kaikista työttömistä olisi lähihoitajaksi, ei todellakaan pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveysalan työ on vaativaa ja raskasta sekä fyysisesti että henkisesti, ja kyse on aina toisen ihmisen hengestä. Eivätkä alalle soveltumattomat useinkaan koulutuksessa saati sitten sosiaali- ja terveysalan työssä edes kauan viihdy.
Sen sijaan yksi liian usein huomiotta jäävä asia on työttömien ihmisten terveydentila. Tutkimukset ovat valitettavasti osoittaneet, että pitkäaikaistyöttömillä on paljon sairauksia, jopa sellaisia, jotka estävät heitä työllistymästä. Tästä syystä viime vappuna voimaan tullut terveydenhuoltolaki edellyttääkin kuntia järjestämään myös työttömille suunnattuja ennalta ehkäiseviä ja muita terveyspalveluja.
Työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä työvoimapalvelujen on oltava saumaton kokonaisuus, joka on räätälöitävä työttömän ihmisen ammattitaidon, elämäntilanteen ja muiden työn saamiseen vaikuttavien tarpeiden mukaan.
Työttömyyden alkuvaiheessa on selvitettävä mitä palveluja työtön ihminen tarvitsee ja tehtävä selkeä suunnitelma miten edetään. Suunnitelman toteutuksessa tarvitaan eri toimijoiden ja päättäjien yhteistyötä niin paikallis- kuin aluetasollakin. Myös ministeriöiden väliseen yhteistyöhön on tarkoitus tehdä muutos tällä hallituskaudella.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Julkaistu: Pohjalainen 6.8.2011.
