Kuluva vuosi on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Juhlavuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja lisätä sen arvostusta.
Vapaaehtoistoiminnan vuoden haastekampanja kannustaa suomalaisia antamaan aikaansa vapaaehtois- ja järjestötoimintaan. Tuntitili.fi -osoitteessa löytyy helppoja tapoja löytää itselleen sopiva toiminnan muoto. Vuoden aikana haastetaan myös työyhteisöjä mukaan vapaaehtoistoimintaan sekä annetaan ideoita vapaaehtoistoiminnan esille tuomiseen oppilaitoksissa.
Vapaa-ajastamme kilpailee niin kovin moni asia, joten mikä saa ihmisen lähtemään vapaaehtoiseksi?
Selvitysten mukaan motiiveja on monia, kuten vaikuttamisen mahdollisuus itselle tärkeiden asioiden puolesta, toisen ihmisen auttamisen mahdollisuus, uusien asioiden oppiminen, erilaisiin ihmisiin tutustuminen ja monia muita hyviä syitä. Monien mielestä toiminta yksinkertaisesti on hauskaa ja tuo sisältöä omaan elämään.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa emme pärjäisi ilman järjestöjä ja niissä toimivia vapaaehtoisia.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt välittävät ja tuottavat tietoa, toimivat kansalaisten edunvalvojina, organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea, kehittävät ja tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluita ja tekevät myös kansainvälistä yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten toiminta kohdistuu usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien auttamiseen.
Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on rekisteröity kaikkiaan yli 13 000. Niiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa on arvioitu olevan mukana lähes 600 000 henkilöä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa tehdyn arvion mukaan vapaaehtoisten työpanos vastaa noin 21 000 henkilötyövuotta.
Tarvitsemme jatkossakin kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistoimintaa. Siksi eri keinoin on taattava niiden toiminnan jatkuminen. Vapaaehtoistoiminnalle ei kuitenkaan voi sälyttää valtion ja kunnan lakisääteisiä tehtäviä.
Raha-automaattiyhdistys tukee vuosittain sosiaali- ja terveysalan järjestöjä lähes 300 miljoonalla eurolla. Tarkoituksenani onkin vielä syksyn aikana yhdessä järjestöjen ja RAY:n kanssa pohtia järjestötoiminnan varmistamista myös tulevaisuudessa.
Entä miten saadaan uusia vapaaehtoisia mukaan? Sitä pohtivat monet yhdistykset, joiden ydinjoukko on vuosikaudet koostunut samoista henkilöistä.
Pari vuotta sitten RAY:n tutkimus osoitti, että nuoret ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta. Hyvä niin. Itsekin olen sen vuosien varrella eri tehtävissä toimiessani kokenut.
Mielestäni jo koulussa olisi hyvä tutustuttaa lapset vapaaehtoistoimintaan, jopa ihan niille varatuilla tunneilla. Uskon, että sillä olisi myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.
Vahva vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta tarvitsevat vahvan tuen. Tehtävää riittää kaikille. Jokainen voi osallistua ainakin antamalla osaamistaan ja aikaansa.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Julkaistu: Ilkka 25.10.2011.
