Sisäilmaongelmat ovat yleisiä työpaikoilla ja mm. oppilaitoksissa. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi esimerkki – mutta ei ainoa – sisäilmaongelmista. Ilmanvaihtoon liittyvät epäkohdat kuten tunkkainen ilma ja veto, lämpötilan vaihtelu, pölyt ja lika ovat kosteusvaurioitakin yleisempiä sisäilmaongelmien aiheuttajia.
Kosteus- ja homevauriot ovat viime vuosien aikana työllistäneet niin terveydenhuoltoa kuin sisäilmaa tutkivia asiantuntijoita. Arviolta joka neljäs työpaikan rakennus kärsii kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä homeongelmista. Mikrobeille altistuneiden ihmisten määrä on tämän vuoksi suuri.
Sisäilmaan liittyvistä oireista ja sairauksista ammattitaudeiksi kirjautuvat lähinnä kosteusvauriohomeisiin liittyvä ammattiastma, -nuha ja homepölykeuhko. Vuosittain työperäisten sairauksien rekisteriin tulee noin 100 uutta ammattiastmatapausta, joitakin kymmeniä ammattinuhia ja muutama homepölykeuhko, jotka liittyvät kosteusvauriohomeille altistumiseen.
Kosteusvauriotyöpaikalla on noin kaksinkertainen riski sairastua astmaan ja muihin hengityselinsairauksiin. Tarkkaan ei tiedetä, mikä tekijä kosteusvauriorakennuksissa oireilun ja sairaudet aiheuttaa.
Ammattitautien tutkimus tapahtuu käytännössä niin, että työpaikan työterveyshuolto tutkii ensin oireilevan työntekijän, arvioi työpaikan rakennuksen kunnon yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa ja tarvittaessa lähettää työntekijän ammattitautitutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai keskussairaalaan.
Työpaikalla on löydettävä kosteus- ja homevaurio, jotta ammattitauti voidaan varmistaa. Mikäli tauti todetaan, arvioidaan voiko sairaus olla syntynyt työpaikalla tapahtuneesta altistumisesta. Oireilun tulee ilmetä työpaikalla juuri niissä tiloissa, joissa kosteusvaurio todetaan. Tätä varten tarvitaan rakennustekninen näyttö kosteusvauriosta ja mikrobiologinen vahvistus homesienistä ja bakteereista rakenteissa ja huoneilmassa.
Tarkka oirehistoria, rakennusalan ammattilaiselta saatu tieto työpaikan kosteusvauriosta ja siihen liittyvästä homeesta sekä työpaikkaan liittyvä oireilu on arvokkain tieto potilaan tutkimuksessa. Asiantuntijan tekemä taudin määritys keuhkojen toimintakokeilla, keuhkojen kuvantamistutkimuksilla ja työpaikalla tehdyillä puhalluskokeilla antaa yleensä pohjan ammattiastman toteamiselle.
Kosteusvauriorakennuksessa oireilevan tuleekin viipymättä hakeutua oman työterveyshuollon tutkimuksiin. Nopea diagnoosi ja korjaustoimien välitön käynnistäminen suojaa oireilevaa työntekijää mutta myös kaikkia muita, jotka tässä tilassa työskentelevät.
Koulut ja muut oppilaitokset muodostavat tässä asiassa erityisen haasteen. Sosiaali- ja terveysministeriö tarjoaa mielellään oman tietotaitonsa opetusministeriön avuksi koulujen sisäilmaongelmien helpottamiseksi.
Ongelmana kosteus- ja homevauriopotilaiden ammattitautitutkimuksissa on ollut hyvien työkalujen puuttuminen taudin varmentamiseksi.
Toiminta kuitenkin kehittyy kuitenkin koko ajan. Nykytutkimus etenee työympäristön mikrobiologian ja altistuneen työntekijän tulehdusreaktion parempaa ymmärtämistä kohti.
Kun uutta tietoa kosteusvauriomikrobien aiheuttamasta tulehduksesta ja siihen liittyvistä mekanismeista saadaan, on uusi tieto otettava käyttöön potilastutkimuksissa.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Julkaistu: Pohjalainen 30.10.2011