Eduskunnan II varapuhemies Paula Risikko painotti sovittelun merkitystä erityisesti nuorille puhuessaan XXI valtakunnallisessa sovitteluseminaarissa 9. huhtikuuta 2016 Seinäjoella.
”Suomesta tulee tehdä sovittelun mallimaa. Tutkimusten mukaan sovittelu vähentää uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä, edistää kansalaisten osallisuutta ja parantaa yhteiskuntarauhaa. Se myös vähentää oikeudenkäyntikulujen aiheuttamia kustannuksia. Se on koko yhteiskunnan ja meidän kaikkien edun mukaista”, Risikko totesi.
Risikko muistutti, että rikosten vähentämiseksi tekijän rankaisemisen lisäksi tarvitaan muitakin keinoja. Erityisesti nuorten rikoksentekijöiden osalta sovittelu on suositeltavaa. Sillä saattaa olla ratkaiseva merkitys nuoren koko tulevaisuuden kannalta.
”Sovittelu on jo menettelynä nuorille jotain konkreettista ja kouriintuntuvaa. Pitää kohdata rikoksensa uhri, hävetä oikeasti, pyytää anteeksi, pyrkiä konkreettisella tavalla hyvittämään tekonsa. Tämä on nuorelle huomattavasti vaativampaa ja opettavaisempaa kuin esimerkiksi sakko, jonka useimmiten vanhemmat maksavat”, Risikko sanoi.
Sovittelua on toteutettu Suomessa vapaaehtoistyönä jo 1980-luvulta alkaen. Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (sovittelulaki) tuli voimaan 1.1.2006. Sen ansiosta sovittelulla on vankka asema Suomessa.
Tämän vuoden alussa voimaan tuleen sovittelulain muutoksen pääasiallisena sisältönä oli se, että sovittelupalvelujen järjestämisvelvollisuus siirrettiin aluehallintovirastoilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Sovittelulain johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat edelleen sosiaali- ja terveysministeriölle. Sovittelutoiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä varten toimii Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta.
