Eduskunnan II varapuhemies Paula Risikko korosti suomalaisten asenteen tärkeyttä puhuessaan Karjalaisten kesäjuhlien päiväjuhlassa Seinäjoella sunnuntaina 19. kesäkuuta 2016. Risikon mukaan kansakunnan menestyksen avain on elämänmyönteinen asenne ja ratkaisukeskeisyys vastoinkäymistenkin keskellä.
Risikko totesi, että Suomen historiassa Karjalan ja karjalaisten kohtalolla tulee aina olemaan oma paikkansa.
”Luovutettu Karjala elää vielä monien muistoissa. Se symboloi paljon myös niille, joilla ei omakohtaisia siteitä Karjalaan ole. Se symboloi luovuttamista, tappiotakin, mutta myös aikaisempien sukupolvien uurastusta, pienen kansakunnan kykyä selviytyä ja nousta vaikeista oloista hyvinvointiyhteiskunnaksi.”
”Tällä hetkellä valtakunnan tasolla suurimmat haasteet ja puheenaiheet ovat maamme talous, maahanmuutto sekä hallinto- ja palvelurakenneuudistus. Valtiovalta on tehnyt useita toimia, talous on lähtenyt hienoiseen nousuun ja myös kilpailukykysopimus tuo hieman kohennusta tulevina vuosina.”
Myönteisistä uutisista huolimatta Risikon mukaan vaikea aika ei kuitenkaan ole ohi.
”Meitä kaikkia tarvitaan talkoisiin vielä pitkään. Meistä jokainen voi tuoda kortensa kekoon, jotta Suomessa tulevaisuus näyttäisi valoisammalta. Perustavaa laatua oleva kysymys on, miten suhtaudumme haasteisiin – ratkaisukeskeisesti vai luovuttaen, muita syytellen. Voimme kaikki ottaa oppia karjalaisista.”
Risikko muistutti, ettei karjalaisen siirtoväen asuttaminen sotien jälkeen käynyt kivuttomasti eikä yhteentörmäyksiltäkään vältytty. Tuolloin maata tai asuntoa oli vailla lähes puoli miljoonaa karjalaista.
”Asenteet karjalaista siirtoväkeä kohtaan eivät aina olleet myönteisiä, vaikka tulijat muuttivat oman maan sisällä. Heitä arvosteltiin ja jopa nimiteltiin. ”
Risikko kiitti Karjalan Liitto ry:tä sen tärkeästä ja pitkäikäisestä työstä karjalaisten ja karjalaisen kulttuurin hyväksi.
”Karjalan Liitto ja sen jo yli 75 vuotta jatkunut toiminta ovat erinomainen osoitus kansalaisyhteiskunnan voimasta. Alkuaikoinaan Liitto oli tärkeässä roolissa siirtoväen elinolojen parantamisessa. Nyt työ karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpitämiseksi sekä siteiden säilyttämiseksi luovutettuun Karjalaan on tärkeää.”
