Turvallisuus hallituksen painopisteeksi
Hallituskauden puolivälitarkastelu eli puoliväliriihi on huhtikuun lopulla. Silloin käydään läpi hallitusohjelman toteutumista ja sovitaan tarvittavista lisätoimista. Keskeisiksi painopisteiksi on päätetty turvallisuus, välittäminen ja työllisyys.
Välittäminen on kaikkia hallituksen toimia luonnehtiva periaate: jokainen ihminen on arvokas ja kaikki pidetään mukana. Syrjäytyminen on maamme sisäisen turvallisuuden suurin uhka.
Talouden kestävyysvajeen kuromiseksi meidän tulee löytää keinoja työllisyysasteen nostamiseen ja kehittää koulutus- ja innovaatiojärjestelmäämme. Nämä ovat tärkeitä työkaluja myös eriarvoistumisen estämiseen.
Turvallisuus on koko hallitusohjelman peruspilari mutta on erinomaista, että sen varmistaminen nostettiin erityiskohteeksi kun hallituksen tulevien aikojen painopisteistä alkuvuodesta päätettiin. Alkuvuoden tapahtumat ovat entisestään vahvistaneet turvallisuuden merkitystä.
Järkyttävät tapahtumat Tukholmassa ja Pietarissa tulivat lähelle ja koskettivat. Emme voi – emmekä saa ummistaa silmiämme turvallisuusympäristön muutokselta.
Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista monella eri mittarilla mitattuna. Maailma kuitenkin muuttuu ja turvallisuuden eteen on tehtävä koko ajan töitä. On varmistettava viranomaisten toimivaltuudet ja suorituskyky sekä riittävät muut resurssit. Lisäksi kaikilla, niin viranomaisilla kuin päättäjilläkin on oltava yhteinen tilannekuva.
Näiden edellytysten varmistamiseksi sisäministeriössä valmistelemme hallituksen puoliväliriiheen yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön kanssa toimia maamme turvallisuuden edistämiseksi.
Sisäministeriössä tällaisia valmistelussa olevia toimia ovat mm. tiedustelulainsäädäntö, pelastustoimen uudistus, maakuntien varautumistoiminnan kehittäminen, hybridiuhkiin vastaaminen, viranomaisyhteistyön lujittaminen sekä monien eri työkalujen kehittäminen tietoverkossa tapahtuvaan rikollisuuden paljastamiseen ja ehkäisyyn.
Tarvitsemme myös korkeatasoista osaamista ja sen takaavaa koulutusta sekä kalustoa, jolla vastataan uudenlaisiin uhkiin.
Turvallisuusviranomaisten työn vaikuttavuutta lisäävät myös eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö, tietojen vaihto ja ylipäätään kansainvälinen verkostoituminen. Myös niitä kehitämme edelleen. Tarvitsemme myös riittävät taloudelliset resurssit.
Suomen vahvuus on hyvä yhteistyö. Varautuminen erilaisiin turvallisuusuhkiin perustuu Suomessa eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöhön. Tämä kokonaisturvallisuuden toimintamalli on myös kansainvälisesti arvostettu.
Turvallisuus ei kuitenkaan synny vain viranomaisten työnä. Jokainen voi omilla teoillaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa omaan ja lähipiirinsä turvallisuuteen. Meillä jokaisella on vastuu.
Paula Risikko
Sisäministeri
(Julkaistu: Pohjalainen 18.4.2017)