Ruoka on osa turvallisuutta
Hallitus hyväksyi alkuvuodesta ruokapoliittisen selonteon, johon on kirjattu Suomen ruokapolitiikan painopisteet ja päämäärät vuoteen 2030 asti. Yksi Ruoka2030-selonteon kokonaisuuksista liittyy ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen.
Turvallisuus on ihmisen perustarve ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet tekijät. Myös ruoka on osa turvallisuutta. Ruokaturva tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on joka päivä riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa elääkseen ja pärjätäkseen. Toimivalla ruokahuollolla turvataan riittävä ja turvallinen ravinnon saanti.
Suomen maatalous kykenee normaalioloissa vastaamaan kuluttajien tarpeisiin varsin hyvin.
On kuitenkin tärkeää säilyttää kotimaisen maataloustuotannon osaaminen ja resurssit riittävällä tasolla, että tuotantoa pystyttäisiin lisäämään myös mahdollisissa poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa, esim. tuontihyödykkeiden hankintavaikeuksissa.
Tätä varten koko ruokaketjun jokaisen lenkin, pellolta pöytään, on pysyttävä vahvana.
Ruokaturvassa on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin maataloudesta. Erityisen välttämätöntä on, että Suomen elintarvikeketjua tukeva logistinen järjestelmä ja infrastruktuuri ovat kestävällä pohjalla. Kotimainen maatalous on riippuvainen useista tuontipanoksista, kuten lannoitteista ja polttoaineista.
Suomen huoltovarmuustoimenpiteiden lähtökohtana on kotimaisen elintarviketuotannon lisäksi EU:n sisämarkkinoiden toimivuus. Siksi eurooppalaisen toimintaympäristön säilyttäminen suotuisana ja EU:n maatalouspolitiikan reformissa onnistuminen ovat erityisen tärkeitä asioita.
EU:n maatalouspolitiikkaa ja sen rahoitusta koskevat linjaukset ovat parhaillaan valmisteltavana Brysselin kabineteissa. Nyt tarvitaan aktiivista jalkatyötä ympäri Eurooppaa Suomen omien tavoitteiden läpiviemiseksi.
Ennakkovaikuttamista pitää tehdä laajalla rintamalla sekä komission että muiden jäsenmaiden suuntaan. Yhteistyötä on tehtävä suomalaisten toimijoiden kanssa, niin Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten kuin järjestöjen kuten MTK:n kanssa. Suomi menestyy vain joukkuepelillä.
Meidän pitää osata myös entistä paremmin hyödyntää markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet sekä kotimaan että viennin osalta. Kiinan markkinat on saatu avattua sianlihalle vuosien työn jälkeen.
Lähiruoka ja luomu löytävät tiensä yhä useamman kuluttajan ostoskoriin ja yhä useampi on kiinnostunut ruuan alkuperästä. Suomalaisen viljelijän ammattitaidolla tuottamalle laadukkaalle ruoalle on kasvavaa kysyntää.
Ruualla on keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ruualla on sitäkin kautta liittymä turvallisuuteen. Myös Ruoka2030-selonteko käsittelee ruuan suhdetta kansanterveyteen. Ravitsemuslaadun lisäksi terveyden kannalta on merkitystä muun muassa ruuan mikrobiologisella ja kemiallisella turvallisuudella.
Suomalaisen ruokaketjun kaikki toimijat ja viranomaiset tekevät Suomessa pitkäjänteistä ja menestyksekästä yhteistyötä elintarvikkeiden terveellisyyden eli siis meidän itse kunkin ruokaturvan eteen.
Paula Risikko
Kirjoittaja on sisäministeri
Julkaistu: Ilkka -lehti 6.7.2017
