Suomen idea syntyi vaikeuksien kautta
Törnävän hautausmaalla on 117 sankarihautaa. Oma paappani lepää sankarihaudassa Lapuan hautausmaalla. Sodan muistot ovat kaikkialla ympärillämme.
Joka viides 18-40 -vuotias sotaan osallistunut mies jäi palaamatta, joka neljäs sai pysyvän vamman ruumiiseensa tai sieluunsa. Lotat, pikkulotat ja kotirintamalla toimineet antoivat niin ikään korvaamattoman panoksensa. Sotalesket ja -orvot menettivät rakkaimpansa.
Tätä historiaa vasten ymmärrämme hyvin, kuinka harvinaista on ollut Suomen kehitys. Viimeisten kansainvälisten arvioiden mukaan Suomi on nykyisin maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille, maamme lapsilla on maailman kolmanneksi turvatuin lapsuus, suomalaiset 15-vuotiaat teinit ovat kolmanneksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Tästä kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen tämä maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.
Nämä sukupolvet rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.
Sodasta jäi jälkeen myös kaksi muuta asiaa, jotka ovat nykyisen Suomen vahvuuksia. Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Tällaiseen tasa-arvoon totuttiin jo sodan aikana. Niin oikeudet kuin velvollisuudetkin olivat samanlaisia molemmille sukupuolille. Naiset tekivät miehille aiemmin kuuluneita töitä – ja pärjäsivät kaikkein raskaimmissakin urakoissa.
Sota-ajan perintönä suomalaisista ihmisistä on tullut hyvin kestäviä. Sama koskee myös yhteiskuntaamme. Tutkijat puhuvat sellaisesta käsitteestä kuin ”resilienssi”, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan kestävyyttä ja kykyä selvitä erilaisista kriiseistä.
Sodan perintönä olemme tottuneet selviytymään yhdessä vaikeistakin tilanteista. Tällaisen kyvyn säilyminen edellyttää, että jokainen suomalainen voi kokea olevansa tärkeä osa tätä yhteiskuntaa. Sen kokemisen luomisessa tarvitaan meitä kaikkia.
Paula Risikko
Eduskunnan puhemies
(Julkaistu: Epari-lehti 1.8.2018)
