Korkeakoulut tarvitsevat luvatut määrärahat

Kirjoitukset
Paula Risikko

Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Lintilän esityksessä korotukset vuodelle 2020 jäivät neljännekseen tästä.

Onko lupaukset peruttu – jopa kahteen kertaan? Kuulimme vaalien alla kaikilta puolueilta lupaukset koulutuksen resursoinnista. Suureellisiin puheisiin verrattuna panostukset mm. korkeakoulutukseen ja tutkimukseen jäivät hallitusohjelmassa vaatimattomiksi.

Nyt valtiovarainministeriön esityksessä määrärahat ovat kutistuneet entisestään. Onko mallia otettu pääministeri Rinteen eläkeläisille lupaamasta ”vappusatasesta”, joka hämmästyttävästi kutistui vaalien jälkeen?

Korkeakouluille luvattujen määrärahojen supistumisesta on kysytty hallituksen jäseniltä. Vastauksena on ollut, että ”ei hätää, kyse on vain jaksotuksesta”.

Ei muuten ole. Kyse on rahasta: 40 miljoonaa on enemmän kuin 10 miljoonaa ja 20 miljoonaa enemmän kuin 5 miljoonaa. Jos korkeakoulut eivät saa näitä luvattuja määrärahoja, ne eivät pysty pitämään ensi vuonna edes nykytoimintojaan.

Korkeakouluissa – niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin – ollaan syystäkin pettyneitä valtiovarainministeriön esitykseen.

Koulutukseen olisi vaikeiden vuosien jälkeen mahdollisuus panostaa kaivattuja lisämäärärahoja.

Tulevaisuuden kasvu ja kilpailukyky syntyvät osaamisesta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja puolet korkeakoulututkinnon.

Tavoitteeseen on mahdollista päästä vain vahvistamalla perustaitoja, yksilöllistä ohjausta ja tukea läpi koulutien sekä sujuvoittamalla pääsyä korkeakouluopintoihin.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu suomalaisten osaamistason nostoon ja siksi myös korkeakoulujen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä. Korkeakoulun aloituspaikkojen lisäämiseen ei hallitusohjelmassa ole kuitenkaan erikseen osoitettu rahoitusta. Ja luvattu perusrahoituksen nostokin alkaa nyt sulaa.

Perusrahoituksen noston ja lisäaloituspaikkojen rahoituksen lisäksi tarvitaan korkeakoulujen tuntuvaa pääomittamista.

Rinteen hallitus on kohdentamassa omaisuusmyynneistä saatavat tulot yli sataan eri kohteeseen.

Kokoomus osoittaisi valtion omaisuuden myynnistä saatavista tuloista miljardin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen. Se olisi tulevaisuusteko, joka vahvistaisi suomalaista osaamista pitkälle tulevaisuuteen.

Pääomittaminen vahvistaisi korkeakoulujen autonomiaa ja tukisi korkeakoulujen tutkimustoimintaa.

Korkeakoulut tarvitsevat rahoituksen ennustettavuutta. Sieltä syntyy huippuosaamista ja huippututkimusta.

Ne ovat tuiki tärkeitä niin ihmisen itsensä, mutta myös maamme pärjäämisessä. Ne ovat tärkeitä myös kansainvälisessä kilpailussa.

(Julkaistu: Pohjalainen 01.09.2019)

Scroll