Kaikki koronan kimppuun
Kun ensimmäiset koronatiedot kantautuvat Suomeen, tuli mieleeni sikainflunssaepidemia vuonna 2009. Elin sen kanssa vastuuministerinä yötä päivää yli vuoden. Ja ”tukka putkella”, kuten totesin eduskunnan kyselytunnilla tuolloin syksyllä.
Keväällä 2009 saatiin Meksikosta ensimmäiset tiedot, WHOn hälytys tuli huhtikuussa ja kesällä julistettiin pandemia. Aluksi Suomessakin tautia rajoitettiin huhtikuusta heinäkuuhun, sitten siirryttiin lieventämään.
Taudin ensimmäisessä aallossa oli 8000 laboratoriovarmennettua tautitapausta, todellisuudessa paljon enemmän. Sairaalassa hoidettiin 1600 ja 44 henkilöä menehtyi.
Tuolloin opittiin pesemään käsiä, yskimään hihaan, organisointia, yhteistyötä ja koordinointia, varautumista, seurantaa sekä estämään taisteluväsymystä. Niistä on hallitukselle nyt paljon apua.
Silloin hamstrasimme suojaimia varmuuden vuoksi jopa yli tarpeen.
Korona etenee nopeammin kuin ”sika”. Kuten sikainfluenssaepidemiassa, nopeus kaikissa toimissa on valttia. Tarvitaan mm. rajoittamista, testauksia, monenlaisia suojaimia, hoitopaikkoja, hoitohenkilöstöä, lääkkeitä ja rokote.
Koronaepidemia on terveys- ja talouskriisin lisäksi myös sosiaalinen kriisi. Siitä seuraa monia negatiivisia vaikutuksia, joiden hoitamiseen tarvitaan meitä kaikkia pitkään.
Tällä hetkellä kriittisiä kohtia ovat suojainten riittävyys ja testaukset. Suojaimia tarvitaan runsaasti lisää. Tarvitaan myös testejä, joilla todetaan tautia sairastavat ja testejä, joilla todetaan vastustuskyvyn saaneet. Vain siten voidaan alkaa purkaa rajoituksia aloittain ja alueittain. Koko Suomi ei nimittäin voi olla kauan kiinni.
Suuri huoleni on myös kiireettömän hoidon alasajo. Meillä on monia sairauksia, jotka pahenevat, jos niitä ei hoideta. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes, mielenterveysongelmat.
Meidän on ylläpidettävä sekä kiireetön että kiireellinen hoito muillekin kuin koronapotilaille. Mikäli näin ei tehdä, menetetään ihmishenkiä paljon enemmän kuin koronan aiheuttamana.
Olen erityisen huolissani yrittäjien jaksamisesta ja selviämisestä tämän kriisin ylitse. Yrittäjiä on nyt tuettava, sillä muuten menetämme suuren määrä työpaikkoja.
Yhtä suurta huolta kannan niistä lapsista ja nuorista, jotka elävät vaikeissa olosuhteissa. Meillä on jo nyt noin 73 000 lastensuojelun palveluiden piirissä olevaa lasta ja noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Heidän tilanteensa tulee sitä pahemmaksi, mitä kauemman korona ja sen rajoittamistoimet jatkuvat. Siis siinä tapauksessa, jos emme kykene heitä auttamaan.
Samanaikaisesti kun luodaan polku epidemiasta pois, pitää aloittaa Suomen uudelleen rakentaminen. Siinäkin tarvitaan yhteistyötä ja kykyä tehdä päätöksiä.
Tiistaina (7.4) maailman terveyspäivänä muistettiin erityisesti terveydenhuollon henkilöstöä, mutta kaikki tässä vaikeassa tilanteessa toisia auttavat ja tukea antavat ihmiset ansaitsevat suuren kiitoksen jo tähänastisesta työstä.
Koronastakin selvitään yhdessä. Pidetään kunnostamme ja toinen toisistamme huolta. Hyvää pääsiäistä!
Paula Risikko
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 11.4.2020)
