Kaikki maakunnat saavat valtiolta taloudellista tukea osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa ja rakenteellista uudistamista. Etelä-Pohjanmaalla tavoittee-na on muun muassa lisätä sotepalvelujen saatavuutta ja lyhentää jonotusaikoja. Tavoite on myös saada siirrettyä painopistettä erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja perustason sote-palveluihin. Asetetut tavoitteet ovat erittäin kannatettavia ja ne pureutuvat eri selvitysten esiintuomiin ongelmiin. Myös eriikäisten kuntoutus kannattaa ottaa ”luupin alle”. Kuntoutusta tarvitaan monissa eri tilanteissa. Esimerkiksi noin 25 000 suomalaista sairastuu vuosit-tain aivoverenkiertohäiriöön (AVH). AVH johtaa lähes poikkeuksetta toimintakyvyn vaikea-asteiseen alenemiseen ja kuntoutustarpeeseen.
Moniammatillinen AVH-kuntoutus on todettu hyvin vaikuttavaksi, mikäli se käynnistyy mahdollisimman pian sairastumisesta. Kuntoutuksen avulla työikäisillä AVH-potilailla työssä jatkaminen ja työhön paluu yleistyy. Ikääntyneiden AVH-potilaiden kuntoutuksella mahdollistetaan selviytyminen kotona ja vältytään liian varhaiselta laitoshoidolta. Vaikuttaviin ja oikea-aikaisiin kuntoutuspalveluihin käytetyt resurssit ovat investointi, jolla myös vähennetään julkisen talouden menoja pidemmällä aikavälillä. Suomessa kuitenkin vain 15 prosenttia kaikista AVH-sairastuneista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen. Tähän on monia syitä.
Koko maan kattavassa AVH-sairastaneiden kuntoutusselvityksessä suurimmaksi puutteeksi on todettu riittämättömät kuntoutusresurssit etenkin terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Lisäksi alueellinen epätasa-arvo oli suurta ja erityisesti iäkkäiden sairastuneiden kuntoutus puutteellista. Akuutin hoidon ja kuntoutuksen jälkeen yli 65-vuotiaan ei ole yleensä mahdollista päästä intensiivistä kuntoutusta tarjoavaan yksikköön.
Niin ikään eri keskussairaaloissa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen sisältö, ajoitus ja kuntoutusketjut vaihtelevat suuresti. Sairaanhoitopiireillä ei useinkaan ole mahdollisuutta päättää hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta. Sairaanhoitopiireissä ei yleensä myöskään ole vaativien avoterapioiden resursseja, minkä vuoksi sairaalakuntoutus-jaksot voivat turhaan pitkittyä. Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus puolestaan on erillään julkisen terveydenhuollon järjestä-mästä ammatillisesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.
Tein kuntoutuksesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja vastauksena oli, että kirjoitukseni alussa mainituilla hankerahoilla pitää kuntoutustakin kehittää. Valtakunnallisen kuntoutuksen uudistamiskomitean 55 ehdotusta luovutettiin ministeriölle 9.11.2017. Ehdotukset koskevat muun muassa lääkinnällisen, sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen lainsäädännön, ohjauksen ja yhteistyöprosessien kehittämistä kuntoutukseen pääsyn ja kuntoutuk-sen vaikuttavuuden parantamiseksi. Ehdotuksista saa hyvää osaviittaa oma maakuntamme kuntoutuksen kehittämiseen.
(Julkaistu 15.7.2020 Epari-lehdessä)
