Olen ollut oppivelvollisuusiän nostoa vastaan, ja olen edelleen. Oikeat ongelmat eivät poistu väärillä päätöksillä.
Hallituspuolueet kuitenkin halusivat nostaa oppivelvollisuusikää. Virheellinen päätös tulee kalliiksi ja joku muu hallitus joutuu korjaamaan sen aiheuttamat vahingot.
Koska laki on nyt kuitenkin voimassa, on hallituksen tuotava viipymättä korjausehdotuksensa ja varmistettava, että opiskelijat eivät ole perusoikeuksiensa näkökulmasta epätasa-arvoisessa asemassa keskenään.
Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain joulukuussa 2020. Laki astui osittain voimaan vuoden alusta. Oppivelvollisuusikä nousee nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Hallituksen esityksen mukaan ensimmäinen ikäluokka, joka lain piirin kuuluisi, olisi vuonna 2005 syntyneet, toiselle asteelle ensi syksynä siirtyvät nuoret.
Oppivelvollisuuslain perusta kuitenkin muuttui eduskuntakäsittelyssä merkittävästi.
Perustuslakivaliokunta poikkesi opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäisestä kannasta perustuslain tulkinnan osalta. Valiokunta katsoi hallituksen esityksestä poiketen, että kaikki oppivelvollisuuteen kuuluva opetus on perustuslain 16. pykälän 1. momentissa tarkoitettua perusopetusta ja siten maksutonta.
Oppivelvollisuuslain suuri haaste liittyykin juuri perustuslakivaliokunnan tekemien keskeisten käsitteiden muuttamiseen.
Jos kaikki oppivelvollisuuskoulutus on perustuslain mukaan maksutonta, miten uudessa oppivelvollisuuslaissa voidaan rajata osa nuorista maksuttomuuden ulkopuolelle?
Perusoikeuksien näkökulmasta ongelmia tulee olemaan muun muassa uudistuksen siirtymävaiheessa, jossa osa opiskelijoista on oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, osa ei.
Tällaisia nuoria ovat mm. tämän lukuvuoden aikana niin sanotulla kymppiluokalla olevat oppilaat. He eivät ole oikeutettuja maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin, vaikka siirtyvät toiselle asteelle ensi syksynä ja ovat alle 18-vuotiaita.
Lisäksi ensi syksynä samassa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa on kaksi muuta vuosikurssia, joiden opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, vaikka he ovat alle 18-vuotiaita ja jopa opiskelevat samoja kursseja kuin ensimmäisellä vuosikurssilla olevat, joille kurssin materiaalit ja matkat ovat maksuttomia.
Oppivelvollisuuslain maksuttomuuden rajaus on ongelmallinen myös muissa opiskelijaryhmissä. Näitä ovat esimerkiksi aikuisopiskelijat, jotka suorittavat toisen asteen koulutusta. Lain tavoitteenahan on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kautta linjan. He ovat maksuttomuuden ulkopuolella, vaikka opiskelevat perustuslain mukaisessa maksuttomassa perusopetuksessa.
Oppivelvollisuuslain perustan muutos eduskunnassa sai aikaan muitakin täsmentämisen tarpeita mm. koulutuslainsäädännön terminologiaan ja koulutuksen järjestämiseen. Niitäkään muutoksia ei tehty.
Tästä syystä jouduin sivistysvaliokunnan puheenjohtajana jättämään valiokunnan pöytäkirjaan merkinnän asioista, jotka olisi pitänyt korjata. Niihin löytyvät perusteet mm. oikeusministeriön lausunnosta perustuslakivaliokunnalle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuleekin korjata oppivelvollisuuslainsäädäntö, ja samalla varmistaa rahoituksen riittävyys kunnille. Lakihan tulee jo nykymuodossaan tuottamaan kuntien taloudelle suuria ongelmia.
Paula Risikko
Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 14.3.2021)
