Hallituksen esittämää sotea ei pidä hyväksyä

Hallituksen esittämää sotea ei pidä hyväksyä

Maahamme ollaan luomassa uudistusta, joka keskittää sotepalvelut entisestään ja tuo byrokratiaa lisäävän kalliin julkishallinnon portaan lisää. Tämä hankaloittaa kansalaisten hoidon saamista ja sujuvuutta.

Soten maksajiksi joutuvat maamme suuret kaupungit, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös monet nykyiset maakunnat menettävät soterahoitusta verrattuna nykyiseen, muun muassa siksi, ettei laskemissa huomioida riittävästi väestön kasvavaa palvelutarvetta. Eikä esityksessä ole kannustimia kustannusten hillitsemiseksi.

Lisäksi maakuntauudistus keskittää sote-vallan suurille kaupungeille: lähes puolet kunnista on saamassa vain 0-1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin (Ajatuspaja Toivo 6.5.). Myös valtion ohjausvalta kasvaa.

Yksityiset palvelutuottajat halutaan karsia mahdollisimman vähäiseksi. Jopa julkisomisteisten osakeyhtiöiden toiminta halutaan lopettaa. Näistä esimerkkeinä ovat mm. Tampereella toimivat Coxa ja Sydänsairaala.

Yksi esityksen suurimmista ongelmista kansalaisten kannalta on se, ettei hallituksen esittämä sote vastaa ollenkaan niihin ongelmiin, jonka vuoksi uudistus tarvitaan.

Selvitysten mukaan (mm. OECD) Suomen terveydenhuollon ongelmat ovat erityisesti perusterveydenhuollon saatavuudessa ja palveluketjujen sujuvuudessa.

Liian monessa kunnassa perusterveydenhuollon palveluja ja sosiaalihuollon palveluja joutuu odottamaan liian kauan. Jonoissa odottaessa taudit ja ongelmat pahentuvat ja niiden hoito on usein entistäkin vaikeampaa.

Palvelujen pirstaleisuus ja muut palveluketjujen ongelmat heikentävät erityisesti moniongelmaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten hoidon ja palvelun laatua ja vaikuttavuutta.

Eikä tässä vielä kaikki. Saadun tiedon mukaan (mm. Lännen Media 17.4.) hallituksen pöydällä ovat esitykset yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-rahoituksen lopettamisesta, Kelan kuntoutustoiminnan siirtämisestä suunnitelluille hyvinvointialueille, lääkekorvausten poistaminen yksityislääkäreiden määräämistä lääkkeistä sekä matkakorvausten poistamisesta yksityiseen hoitoon tai tutkimukseen matkustamisesta.

Yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten poistaminen vaikuttaisi erityisesti niihin potilaisiin, jotka tarvitsevat lastenlääkärien, silmälääkärien, hammaslääkärien ja gynekologien palveluja. Siis juuri niitä palveluja, joita ei julkiselta sektorilta saa riittävästi, tai ei saa ollenkaan.

Kuvitteleeko hallitus, että tulevassa sotessa nämä palvelut hoituvat julkisena palveluna, vaikka ne eivät tähänkään asti ole hoituneet?

Entäs sitten Kelan kuntoutustoiminnan siirto hyvinvointialueille? Luuleeko hallitus tässäkin kohdassa, että nykyistä Kelan järjestämää ja rahoittamaa kuntoutusta tuottavat ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille töihin, ja siten varmistettaisiin kuntoutuspalvelut?

Jos hallitus näin kuvittelee, ei sillä todellakaan ole oikea tilannekuva.

Lääke- ja matkakorvausten poistokaavailut yksityislääkärin (siis myös monen työterveyslääkärin) määräämistä lääkkeistä ja yksityisen hoidon ja tutkimuksen matkoista ovat erityisen järkyttäviä. Ne viimeistään paljastavat hallituksen ideologiaperusteisen yksityissektoriallergian, mikä on todella vakava ja vertaansa vailla.

Tarvitaan kansalaisten tarpeista lähtevä soteuudistus.

Soteuudistus toki tarvitaan. On kuitenkin luotava sellainen järjestelmä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erikoispalvelut integroidaan kansalaisten tarpeista lähteviksi, kokonaisvaltaisiksi palvelukokonaisuuksiksi.

Erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen on vaativa tehtävä. Esimerkiksi nykyisin terveyskeskuksista puuttuu joko rahaa tai työntekijöitä – useimmiten molempia.

Eli tarvitaan lisää rahaa, lisää osaavia ja motivoituneita työntekijäitä sekä hyvää johtamista. Koska lisätyöntekijöitä ei ”tuosta noin vain” kuitenkaan mistään oteta, ehdotan, että uskalletaan hyödyntää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Niin tekevät muutkin maat. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoimintaa on maassamme kehitetty monin tavoin vuosien varrella. Hyödynnetään rohkeasti niitä kokemuksia.

Perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon palvelujen pikainen vahvistaminen on välttämätöntä. Ei ainoastaan sairaiden ihmisten, vaan myös erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemisen kannalta. Mitä nopeammin se tehdään, sen parempi, nimittäin korona-aika on lisännyt hoidon tarvetta ja hoitojonoja.

Sen sijaan emme tarvitse lisää hallintoa. Emme myöskään sellaista sotea, jolla ei ole kytköstä kunnan muuhun toimintaan. Suuri osa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista asioista on kunnissa, mm. asuminen, koulutus, liikkuminen, harrastukset sekä kulttuuri- ja sivistyspalvelut jne.

Soten järjestäminen kannattaa pitää kuntien käsissä, siten julkinen sektori pysyy palvelujen järjestäjänä, joten siitäkään ei vihervasemmistohallituksen tarvitse huolehtia.

Suomessa on monia hyviä esimerkkejä kuntayhtymistä, joissa sotepalvelujen järjestäminen on laajemmilla ”harteilla”, ja palvelut integroidaan apua tarvitsevan ihmisen parhaaksi. Niissä palvelujen tuottamisessa hyödynnetään myös yksityistä sektoria ja järjestöjä.

Miksi maassamme ei tueta erilaisin kannustein vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien syntymistä, vaikka ne olisivat kaikkein järkevin ratkaisu?

Nyt on kaikkien herättävä vastustamaan eduskunnan käsittelyssä olevaa hallituksen sote-esitystä.

Onneksi mediakin on asiaan tarttunut. Vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi kiteyttää asian kolumnissaan (Kauppalehti 7.5.): ”Hallituksen sote-esitys on niin susi, ettei sitä missään tapauksessa pidä hyväksyä”.

Paula Risikko

Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori

(Kangasalan Kokoomuksen vaalilehdessä toukokuussa 2021)