Koronan varjossa tuhotaan myös soten rahoitus

Koronan varjossa tuhotaan myös soten rahoitus

Valitettavasti pakkaa olla niin, että yhteiskunnalliseen keskusteluun mahtuu kerrallaan vain yksi tai enintään kaksi teemaa. Tällä hetkellä ne ovat korona ja VTV eli Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Samanaikaisesti hallitus vie eri ministeriöissä eteenpäin asioita ja toimia, joilla on suuria vaikutuksia jokaisen suomalaisen elämään. Näistä hyvänä esimerkkinä on sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tulee monesta kanavasta. Kunnat järjestävät palvelunsa valtionosuuksilla, omilla tuloilla ja asiakasmaksuilla. Työterveyshuollon rahoittavat käytännössä kokonaan työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät. Yleisiä verovaroja siihen ei juuri käytetä.

Verovaroista tuetaan yksityisten terveyspalvelujen käyttöä korvauksella, joka kattaa alle viidenneksen asiakkaan kustannuksista.

Kelan järjestämää kuntoutusta rahoitetaan verovaroin. Lisäksi verovaroin ja Suomessa asuvilta perittävillä sairaanhoitomaksuilla rahoitetaan lääkekorvauksia ja matkakorvauksia. Liikenteeseen osallistujat ja työnantajat rahoittavat pakollisten vakuutusten kautta liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa loukkaantuneiden hoidon.

Vaikka monikanavarahoituksessa on paljon hyviäkin puolia, on jo vuosien ajan koettu tarvetta tehdä rahoitukseen muutoksia.

Siihen ei kuitenkaan pidä tehdä mitä tahansa muutoksia. Monikanavarahoituksella on nimittäin suuri merkitys sekä taloudellisesti että periaatteellisesti.

Useampi työryhmä on tällä hetkellä valmistelemassa monikanavarahoituksen purkua. Jokaiselle ryhmälle on määritelty omat tehtävänsä. Näistä ryhmistä kantautuu nyt todella kummallisia tietoja.

Saadun tiedon mukaan (mm. Lännen Media 17.4.) pöydällä ovat mm. esitykset yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-rahoituksen lopettamisesta, Kelan kuntoutustoiminnan siirtämisestä suunnitelluille hyvinvointialueille, lääkekorvausten poistaminen yksityislääkäreiden määräämistä lääkkeistä sekä matkakorvausten poistamisesta yksityiseen hoitoon tai tutkimukseen matkustamisesta.

Yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten poistaminen vaikuttaisi erityisesti niihin potilaisiin, jotka tarvitsevat lastenlääkärien, silmälääkärien, hammaslääkärien ja gynekologien palveluja. Siis juuri niitä palveluja, joita ei julkiselta sektorilta saa riittävästi, tai ei saa ollenkaan.

Kuvitteleeko hallitus, että tulevassa sotessa nämä palvelut hoituvat julkisena palveluna, vaikka ne eivät tähänkään asti ole hoituneet? Sitä paitsi soten resurssit tulevat edelleen vähenemään. Kuvitteleeko hallitus, että nämä erikoisasiantuntijat siirtyvät julkiselle sektorille?

Entäs sitten Kelan kuntoutustoiminnan siirto hyvinvointialueille? Luuleeko hallitus tässäkin kohdassa, että nykyistä Kelan järjestämää ja rahoittamaa kuntoutusta tuottavat ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille töihin, ja siten muka varmistettaisiin kuntoutuspalvelut?

Jos hallitus niin kuvittelee, ei sillä todellakaan ole oikea tilannekuva.

Lääke- ja matkakorvausten poistoesitykset yksityislääkärin (siis myös monen työterveyslääkärin) määräämistä lääkkeistä ja yksityisen hoidon ja tutkimuksen matkoista ovat erityisen järkyttäviä. Ne viimeistään paljastavat hallituksen ideologiaperusteisen yksityissektoriallergian, mikä on todella vakava ja vertaansa vailla.

Siis nyt herätys! ”Juna” menee kovaa ja linjauksia tehdään. Vaikka monikanavarahoituksen purkuun on myöhemmässä vaiheessa luvattu parlamentaarinen ryhmä, ei sen varaan voida laskea. Nykyisen hallituksen parlamentaariset ryhmät ovat osoittautuneet pelkiksi infoiksi, joissa vain kerrotaan mitä hallitus on päättänyt.

Paula Risikko