Insinööriosaamisella on kasvava tarve

Insinööriosaamisella on kasvava tarve 

Teknologiaosaamisella ja insinöörikoulutuksella on edelleen keskeinen merkitys Suomen menestyksen rakentamisessa. Teknologinen osaaminen limittyy tänä päivänä kaikkialle työelämään.

Insinööriosaamista tarvitaan yhteiskunnan eri sektoreilla ja kaikkiin kasvualoihin liittyy keskeisesti teknologinen osaaminen. Insinööreillä on ratkaiseva rooli maamme hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaamisessa.

Millaisia insinöörejä me tarvitsemme suomalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn säilyttämiseen ja nostamiseen maailmanlaajuisessa kilpailussa?

Vaikka insinöörikoulutuksen tarve on kasvava, ei Suomen kannata kilpailla insinöörien määrällä, vaan laadulla. Insinöörikoulutuksessa on tärkeää panostaa koulutuksen laatuun ja työelämälähtöisyyteen sekä opintojen etenemiseen.

Insinöörikoulutuksen vahvuuksia ovat osaamisperusteisuus ja yritysyhteistyö. Ne mahdollistavat osaamistarpeissa tapahtuvien muutosten ennakoinnin ja koulutuksen räätälöinnin erilaisiin työelämän tarpeisiin.

Laadukas perusosaaminen, vahva työelämäyhteistyö ja joustavat mahdollisuudet täydentää osaamista ovat laadukkaan insinöörikoulutuksen ja -osaamisen perusta. Nämä kaikki osaset ovat läsnä suomalaisessa tekniikan alan koulutuksessa, jota annetaan ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja tiedekorkeakouluissa. 

Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on antaa hyvät edellytykset siihen, että Suomessa jatkossakin kehitetään laadukkaita, kilpailukykyisiä tuotteita ja ratkaisuja, joita saadaan myytyä maailmalle. Tähän tarvitaan osaavaa työvoimaa, uteliasta ja innovatiivista mielenlaatua sekä sinnikästä ahkerointia.

Osaaminen on tämän päivän yritykselle strateginen menestystekijä, mutta mistä laadukas teknologiaosaaminen syntyy?

Työ alkaa jo päiväkodeissa, joissa otetaan oppimisen ensimmäisiä askelia. Peruskoulun ensimmäisillä luokilla opettajien pitää pystyä antamaan myönteisiä kokemuksia tekniikan aloille tärkeissä teemoissa, jotka liittyvät luonnontieteisiin ja matematiikkaan.

Lasketaan, mitataan ja punnitaan, tehdään havaintoja, rakennetaan. Nykyään kouluissa yhdistetään tekniikkaa, tiedettä ja matematiikkaa myös luovuuteen: puhutaan STEAM-kokonaisuudesta (science, technology, arts & mathematics).

Tekniikan alan koulutukselle on hyvin tärkeää myös se väylä, jossa ammatillisen tutkinnon suorittaneet ja työelämässä jo joitakin vuosia olleet ihmiset tulevat täydentämään osaamistaan mm. ammattikorkeakouluun. He tuovat työkokemuksen ja -elämän antaman lisäsäväyksen opiskelun maailmaan. Tätä väylää meidän pitää niin ikään vaalia.

Maailman muutoksen kiihtyvä vauhti on nostanut myös koko työuran jatkuvan oppimisen tarpeen kansalliseen keskusteluun. Meneillään on työ systemaattisemman jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämiseksi ja organisoimiseksi maahamme. Entisenä aikuiskoulutusjohtajana on työ parlamentaarisessa työryhmässä ollut erittäin mielenkiintoista. Alusta ei ole tarvinnut lähteä, sillä niin paljon on jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia jo nyt.

Tässäkin työssä tulee huomioida ennen kaikkea kysyntälähtöisyys. Yritykset tietävät, että tarjolla on opintoja, joista heille olisi hyötyä ja joista voisi maksaa, mutta hankinnassa on yllättäviä pullonkauloja eikä oikeaa yhteyshenkilöä aina tahdo löytyä.

Koulutusjärjestelmän ja työelämän tulee olla entistäkin enemmän kumppaneita, joiden välillä on jatkuvan vuorovaikutuksen ja palautteen suhde. Siten koulutusta ja opetusta osataan kehittää alati muuttuvan työelämän tarpeita parhaiten vastaavaksi.

Kiitos työstänne ja hyvää jatkoa toivottaen,

Paula Risikko

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan pj.

(Julkaistu Toolilainen 2/2021)