Opintotukijärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena
Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa, että jokainen opiskelija voi niin halutessaan keskittyä täysipainoisesti päätyöhönsä – opiskeluun. Opintotukilakia on muutettu tilkkutäkkimäisesti eri hallitusten toimesta. Tämä on johtanut siihen, että koko tukijärjestelmä on monimutkaistunut.
Opintotukijärjestelmää on jatkossa kehitettävä niin, että se kannustaa jokaista opiskelijaa ahkeruuteen ja tukee tavoiteajassa valmistumista. On korkea aika käynnistää laajempi opintotukilainsäädännön uudistaminen, eikä tehdä enää pelkkiä yksittäisiä muutoksia.
Samassa yhteydessä on korjattava myös yleiseen asumistukeen liittyvä epäkohta, jonka takia kimppakämpässä asuvat opiskelijat katsotaan lähtökohtaisesti aina kuuluviksi samaan ruokakuntaan. Samaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot vaikuttavat opiskelijoiden asumistuen määrään.
Opintotukeen sisältyy nykyisellään monia epäkohtia. Esimerkiksi joka vuosi yli 40 000 opiskelijaa saa Kelalta kirjeen opintotuen takaisinperinnästä.
Kokoomus on esittänyt, että opintotuen tulorajoja on nostettava 50 prosentilla nykyisestä. Monelle opiskelijalle työnteko opiskelun aikana on ihan jo taloudellista syistä välttämätöntä. Lisäksi työssäkäynti kerryttää arvokasta työkokemusta, mikä monesti edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Yksi korjaamista vaativa kohta on opintolainahyvitys. Jos opiskelija nostaa opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojensa aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa, voi hän saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta.
Viime aikoina on opetusministeriön taholta nostettu esiin niin sanotun Norjan mallin mukainen opintolainahyvitys. Tämä tarkoittaisi sitä, että opiskelija, joka valmistumisen jälkeen muuttaisi harvaan asutulle alueelle työskentelemään, saisi opintolainastaan suuremman hyvityksen tai lainan kokonaisuudessaan anteeksi.
Itse olen sitä mieltä, että opintolainahyvityksen pitää koskea kaikkia opiskelijoita samoilla kriteereillä ja että valmistuttuaan opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Tärkeintä on, että valmistuneet pääsevät kiinni työelämään.
Niin sanottu Norjan malli kohtelisi myös eri aloja epätasa-arvoisesti. Kaikilta korkeakoulualoilta ei ole mahdollista työllistyä minne päin Suomea tahansa. Ja mitä tulee syrjäseutuihin, niin järkevämpää olisi panostaa kaikin voimin siihen, että kaikille alueille saadaan työpaikkoja.
Näen, että opintolainahyvitys on toimiva tapa tukea opintojen etenemistä ja kannustaa opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa. Opintolainahyvitystä on kuitenkin kehitettävä opiskelijoiden yhdenvertaisuus huomioiden. Opintolainahyvityksen määrän korottamista tuleekin arvioida yhtenä vaihtoehtona nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja siirtymistä työelämään.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että opintotuki osaltaan mahdollistaa opiskelijoiden keskittymisen opintoihinsa. Järjestelmän on oltava myös joustava ja mukauduttava erilaisiin elämäntilanteisiin.
Paula Risikko
kansanedustaja, Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen, 4.7.2021)
