Sosiaali- ja terveysministeriö asetti aiemmin syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen.
Työryhmän yhtenä tehtävänä oli miettiä mitä tapahtuu yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksille (Kela-korvauksille).
Ennakolta tiedettiin, että osa eduskuntaryhmistä haluaa lopettaa Kela-korvaukset. Nykyhallitushan on jo päättänyt vähentää korvauksia.
Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin torstaina.
Me kokoomuksen edustajat ja kristillisdemokraattien edustaja jätimme mietintöön esityksen, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotettaisiin perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi.
Miksi Kela-korvauksia pitäisi korottaa, eikä vähentää?
Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020.
Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan.
Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus kaihileikkausjonoissa ja polvien tai lonkkien tekonivelleikkauksissa on myös kasvanut. Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.
Parlamentaarinen työryhmä ei onneksi päättänyt lopettaa Kela-korvauksia, vaan päätyi mietinnössään ainoastaan seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä.
Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.
Olisihan se ollutkin erikoista, jos juuri nyt olisi päätetty lopettaa Kela-korvaukset, kun perus- ja erikoissairaanhoidon saatavuudessa on ongelmia, ja tilanteessa, jolloin sote on siirtymässä kunnilta hyvinvointialueille, eikä kukaan tiedä miten tulevaisuudessa julkiset palvelut pelaavat.
Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoonaa suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin.
Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista.
Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 21.11.2021)