Lystikäs hallitus?

Kirjoitukset

Olen aina ajatellut, että yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta, hyvinvoinnista, sivistyksestä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Yhteiskunnan on myös pidettävä huolta veteraaneista, vanhuksista, lapsista ja kaikista muistakin hoivaa, hoitoa, tukea ja huolenpitoa tarvitsevista ihmisistä.

Mielestäni on myös itsestään selvää, että kaikki tuo edellä lueteltu on mahdollista vain silloin, kun yhteiskunnan taloudesta on huolehdittu vastuullisesti. Talouden on oltava vahva, jotta heikompien puolta voidaan pitää.

Nyt Suomen talous ei ole vahva. Eikä se sitä taida valitettavasti olla vielä vuosikymmeniin. Rinteen-Marinin vasemmistohallitus jättää surkean perinnön seuraajalleen, minkä värinen yhdistelmä se sitten lieneekään. Äänestäjät sen kokoonpanon keväällä ratkaisevat.

Tämä nykyinen hallitus on tekemässä toimikautenaan peräti 50 miljardin euron verran uutta velkaa valtiolle. Korkoihin arvioidaan ensi vuonna kuluvan 1,5 miljardia.

Lainojen korot ovat edelleen nousemassa. Valtionvelan korkomeno vähentää luonnollisesti mahdollisuuksia panostaa kansalaisille tärkeisiin kohteisiin. Kukas muuten sanoikaan vain vajaa pari vuotta sitten, ettei valtion velkaa tarvitse pelätä eikä edes lyhentää?

Ensi vuonna valtio ottaa lisää lainaa 8,1 miljardia euroa ilman että hallitus olisi esittänyt minkäänlaista suunnitelmaa siitä, kuinka velkaantuminen saadaan kuriin.

Hallituksen piiristä esitetty perustelu, jonka mukaan ”Suomi elää sotataloudessa”, on irvokas. Euroopassa on sota, mutta ei Suomen oloja voida verrata niihin todellisiin hädän vuosiin, jotka sodat kokeneet sukupolvet vielä muistavat.

Sitä paitsi nykyinen vasemmistohallitus aloitti rahanjakamisen velaksi jo vuonna 2019, jolloin koronasta tai Putinin hyökkäyksestä ei vielä ollut tietoakaan.

Velka-automaatin käyttö on pakko lopettaa. Tulevalla vaalikaudella tarvitaan paitsi säästöjä, mutta myös uudistuksia.

Kestävä hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä. Siksi Suomi tarvitsee politiikkaa, joka mahdollistaa yritysten perustamisen ja kasvattamisen, uudet investoinnit ja ihmisten työllistämisen. Ilman yrittäjien riskinottoa ja kovaa työtä uusia työpaikkoja ei Suomeen synny.

Kokoomuksen kasvun kaava on yksinkertainen. Kun yritykset pärjäävät ja ihmiset voivat hyvin, talous kasvaa ja syntyy tuloja. Vain kestävällä kasvulla pystymme pysyvästi turvaamaan hyvinvointipalvelut ja kasvattamaan hyvinvointia. Kriisien jälkeen tarvitaan toivoa ja uudistumiskykyä.

Suomen tulee olla maailman paras paikka yrittää ja investoida. Työtä ja kasvua luovien investointien edestä on raivattava ylimääräinen lupabyrokratia. Miljardien eurojen investoinnit odottavat tälläkin hetkellä byrokratian rattaiden pyörimistä.

Menoja on myös asetettava tärkeysjärjestykseen. Budjetissa on menoja yli 80 000 miljoonaa euroa lähes 500 rivillä. Veronmaksajien rahoittamat kirjavat hankkeet ja avustukset on perattava läpi ja arvioitava, miten paljon kuhunkin toimeen on varaa.

Entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi pari viikkoa sitten Ylen A-studiossa nykyiselle valtiovarainministerille ja pääministerille käytännön esimerkein, miten tämä tehdään.

Oppi ei valitettavasti mennyt perille. Rouvia vain nauratti kovasti. Pääministerin mielestä liki sadan miljoonan säästöesitys oli ”lystikäs”.

Lystikäs on hauska sana. Olisiko muuten pääministerinkin ollut parempi jättää lystikäs lystinpito muiden julkkiskavereidensa kanssa ja keskittyä Uniper-kriisin ratkaisuun? Niin teki samaan aikaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka lehtitietojen mukaan keräsi ison esikunnan neuvottelemaan Saksan puolesta – siis Suomea ja Fortumia vastaan.

Suomen pääministeri vaikutti neuvotteluihin omalla tavallaan. Lähettämällä tekstiviestin.

Paula Risikko

(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 24.9.2022)

Scroll