Vasemmistohallituksen velkainen perintö

Kirjoitukset

Suomalaisten enemmistö antaa Marinin hallitukselle hyvät arvosanat koronan ja mm. Nato-jäsenyyshakemuksen hoitamisesta.

Tulos on ansaittu. Myös oppositio on tukenut hallituksen toimintaa näissä asioissa.

Sen sijaan valtaosa kansalaisista on tyytymätön hallituksen työhön hintojen nousun hillitsemisessä, maan talouden hoitamisessa, energiapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.

Tulokset käyvät käy ilmi Kunnallisalan Kehittämissäätiön perjantaina julkistetusta tutkimuksesta. Tulosten perusteella on syytä lainata Veikko Vennamon kuuluisaksi tekemää iskulausetta: Kyllä kansa tietää.

Rinteen–Marinin hallitus on ottanut valtiolle peräti 40 miljardia euroa lisää velkaa. Osa tästä on luonnollisesti aiheutunut koronasta ja Putinin sodan seurauksista.

Mutta vain osa.

Julkinen talous oli alijäämäinen jo vuonna 2019, mutta silti Rinteen–Marinin hallitus päätti lähes ensi töikseen lisätä valtion menoja pysyvästi.

Sen jälkeen eteen tulleet ongelmat hallitus on hoitanut pääosin velkarahalla. Asioita ei ole kyetty laittamaan tärkeysjärjestykseen. Talouden tasapainottamiseksi ei ole tehty juuri mitään.

Päättämättömyyden jälki on karmea. Näillä näkymin valtion talous on lähes 10 miljardia alijäämäinen vielä vuonna 2027.

Julkisen velan kasvattamisen yksi riski on korkomenoissa. Jos velkataakka paisuu mittavaksi, kuten vasemmistohallituksen aikana on tapahtunut, syntyy riski korkomenojen kasvulle.

Nyt korot ovat nousseet ja todennäköisesti sama jatkuu. Vielä tämän vuoden budjetin laatimisen aikana valtiovarainministeriö arvioi, että korkomenot ovat 1,5 miljardia euroa. Sekin oli jo kaksinkertainen vuoteen 2022 verrattuna.

Nyt juuri tällä viikolla VM arvioi, että korkomenot ovatkin tänä vuonna jo 2,4 miljardia. Se summa vastaa lähes koko sisäministeriön hallinnonalan menoja: poliisin, rajavartioston ja maahanmuuttoviraston yhteenlaskettuja menoja.

Ei ole mikään yllätys, että korkomenot kasvavat. Matalien korkojen aika oli vain väliaikaista. Sen aikana velkaantuminen olisi pitänyt saada hallintaan, mutta mitään ei tapahtunut.

Keskeinen kysymys onkin: miksi hallitus ei ole priorisoinut menoja? Kun tärkeitä uusia tarpeita on tullut, on vain lisätty menoja velkarahalla.

Budjetissa on 81 miljardia euroa menoja lähes 500 momentilla. Vastuulliset hallitukset tähän saakka ovat karsineet vähemmän tärkeitä menoja. Näin on tehty niissä hallituksissa, joissa itse olen ollut mukana.

Maamme nykyhallituksella ei ole edes minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi. Menokartoituskin käynnistettiin vasta sen jälkeen, kun hallituksen viimeinen budjetti annettiin.

Seuraavalla hallituksella riittääkin työsarkaa, olipa se sitten pohjaltaan mikä tahansa.

Hallituksen kokoonpano ratkaistaan vaalituloksen perusteella. Siksi pidän omituisena, että osa puoluejohtajista on jo ennen vaaleja kieltäytynyt yhteistyöstä jonkun toisen puolueen kanssa.

Se on paitsi ylimielistä, mutta myös äänestäjien aliarvioimista.

Paula Risikko

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 14.1.2023)

Scroll