Suomen ja suomalaisten pärjäämisen edellytys on sivistys ja osaaminen. Osaaminen on väline selvitä muun muassa työelämässä. Sivistystä tarvitaan, jotta ihminen kykenee soveltamaan osaamistaan kulloinkin tarvittaviin tehtäviin ja tapahtumiin elämässään.
Korkeatasoisella koulutuksella vahvistetaan sekä sivistystä että osaamista.
Suomalainen koulutus onkin tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat.
Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsaus ja muut aikaisemmat selvitykset kertovat hälyttäviä tuloksia. Lasten ja nuorten osaamistulokset ovat heikentyneet ja väestön koulutustaso on laskenut. Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on laskenut OECD-maiden keskitason alle.
Moni nuori päättää peruskoulunsa ilman riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskutaitoja. Jokaisesta ikäluokasta jopa 15 prosenttia jää ilman toiseen asteen tutkintoa.
Lisäksi poissaolot ovat lisääntyneet. Noin 4000 yläkoululaista nuorta on säännöllisesti pois koulusta. Pitkittyneet poissaolot vaikeuttavat lapsen tai nuoren opintojen etenemistä ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin hakeutumista.
Fyysinen ja henkinen pahoinvointi sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. Noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista on mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Noin viidellä prosentilla on neuropsykiatrisia ongelmia ja 2O prosentilla on eri syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Koronapandemia lisäsi lasten ja nuorten fyysistä ja henkistä pahoinvointia.
Koulujen odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka ongelmien juurisyyt ovat koulun ulkopuolella ja yhteiskunnallisessa muutoksessa: Vanhemmuuden haasteet ja monet paineet, lasten moninaiset kotiolot, digiteknologian ja pelaamisen lisääntyminen sekä lukemisen ja liikkumisen väheneminen. Näihin me vanhemmat voimme vaikuttaa.
Kysyin opettajilta, mitä koulussa pitää tehdä?
Opettajat toivovat ennen kaikkea työrauhaa ja resursseja keskittyä perustehtävään eli opettamiseen sekä lapsen ja nuoren kasvun tukemiseen. Oppimisen tukea on opettajien mukaan saatava helpommin ja ilman byrokratiaa oppilaalle koko koulupolulla, kaikilla eri koulutusasteilla. Niin ikään ryhmäkokoja pitää pystyä pienentämään.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muuta moniammatillista tukea on opettajien mielestä saatava oppilaalle nykyistä nopeammin. Opiskeluhuollon siirryttyä hyvinvointialueille on varmistettava, että oppilaat saavat heille kuuluvat palvelut. Tällä hetkellä on aivan liian pitkät odotusajat muun muassa lääkärin ja psykologin pakeille.
Viisaita neuvoja, joista meidän päättäjien niin eduskunnassa kuin kunnissakin kannattaa ottaa vaarin.
Paula Risikko
kansanedustaja (kok.)
Julkaistu: Epari 8.2.2023
