Viime kuukausina ovat jälleen todentuneet maamme sote-järjestelmän suurimmat ongelmat: perusterveydenhuollon huono saatavuus ja hoitoketjujen katkeilu. Tämä heikentää hoitojen jatkuvuutta. Edellisen hallituksen sote-uudistus perustui näiden kahden ongelman taklaamiseen.
Tällä hallituskaudella usko suomalaiseen hyvinvointivaltioon on romahtanut, kun sen keskeiset palvelut eivät toimi. Edellisin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltomallissa olisi lisätty palveluja nimenomaan perustasolle, kun yksityiset palvelujen tuottajat olisi otettu mukaan yhteistyössä tuottamaan palveluja.
Harmi, ettei se kelvannut nykyhallitukselle. Siitä kärsivät nyt sairaat ihmiset.
Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023 ja niiden myötä sosiaali- ja terveyskeskukset. Palveluja ei kuitenkaan ole luvassa lisää, vaikka maassamme on pitkät hoitojonot ja korona-aika on pahentanut tilannetta. Hoitojonossa ei parane kukaan – tarvitaan lisää palveluja.
Esimerkiksi eri puolilla maatamme olevissa päivystyksen ruuhkissa ei ole kyse päivystysyksiköiden toiminnan ongelmista, vaan koko hoitoketjun ongelmista. Ihmisten on ollut pakko hakeutua päivystyksiin, kun apua ei ole muualta saatavissa.
Iso osa päivystysten ongelmaa on huonosti toimiva perusterveydenhuolto, mikä vaikeuttaa sairaiden ihmisten elämää ja kasvattaa myös valtion kustannuksia.
Nykytilanteeseen heijastuu vahvasti myös vanhusten hoivapalvelujen vakava tilanne. Yhä useampi ikääntynyt yrittää selviytyä kotihoidossa, vaikka hänellä on tarve ympärivuorokautiseen hoivaan.
Kotiin vietäviä palveluja on lisättävä pikaisesti. Hoitaja- ja lääkäripalvelujen lisääminen kotihoitoon näkyisi myös päivystyksen ruuhkien vähentymisenä. Nyt ikääntyneet hakeutuvat päivystyksiin, kun apua ei muuten ole saatavissa.
Moni ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautista palveluasumista tai -hoivaa ja kunnat ovat hyödyntäneet yksityisiä hoivapalveluja. Yrittäjät eivät kuitenkaan pysty enää tarjoamaan palveluja, jos hyvinvointialueet eivät huomioi kohonneita kustannuksia.
Päivystyksissä näkyvät myös hoitotakuun reilustikin ylittäneet odotusajat. Jonot pitää purkaa nopeasti. Näidenkin jonojen lyhentäminen kannattaa tehdä yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa pitää kehittää pitkäjänteisesti. Nykyistä tukevamman perustan yhteistyölle saa, kun hyvinvointialueet laskevat ensiksi avoimesti oman tuotantonsa kustannukset.
Paula Risikko
