Huolimatta siitä, että hallitus linjasi kehysriihessä palattavaksi perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuussa vuoden 2023 tasolle, turhat viiveet sairauksien selvittämisessä ja hoidossa pitää saada pois.
Hallitus päätti kehysriihessä 16.4. muuttaa perusterveydenhuollon hoitotakuun aikarajoja henkilöstön ja rahojen riittävyyden varmistamiseksi.
Hoitotakuulla tarkoitetaan aikaa, jolloin hoito on viimeistään saatava. Käytännössä perusterveydenhuollon hoitotakuu tulee muuttumaan takaisin vuoden 2023 mukaiseksi eli 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen ja suun terveydenhuollon hoitotakuu 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.
Ammattilaisten on kuitenkin yksilöllisesti arvioitava hoidon tarve ja kiireellisyys. Arvioinnin perusteella hoito ja sen edellyttämät tutkimukset on aina järjestettävä ilman turhia viiveitä, oli hoitotakuuaika mikä tahansa. Sitä myös lainsäädäntö edellyttää.
Viiveitä esiintyy hoitoprosessin eri vaiheissa ja niissäkin monessa kohtaa: vastaanottoajan saamisessa, tutkimuksiin pääsyssä, diagnoosin saamisessa, hoidon aloituksessa ja jatkumisesta, kuntoutuksessa, hoidon vaikuttavuuden seurannassa ja niin edelleen.
Viiveisin on monia syitä, kuten tiedonkulun ongelmat, joita aiheuttavat muun muassa yhteensopimattomat tietojärjestelmät tai vaikkapa vain yksinkertaisesti se, ettei kukaan koordinoi hoidon kokonaisuutta ja hoitoprosessin sujuvaa etenemistä.
Myös henkilöstöpula aiheuttaa viiveitä, jos kerta kaikkiaan ei ole saatavilla tarvittavaa erikoisasiantuntijaa kuin vasta odottelun jälkeen.
Viiveitä valitettavasti esiintyy monessa hoitoprosessin eri kohdassa, varsinkin jos kyseessä on sekä perus- että erikoissairaanhoitoa tai monia eri tutkimuksia ja/tai monen eri asiantuntijan tapaamista edellyttävä sairaus.
Useimmiten viiveitä voidaan poistaa hyvällä tiedon kululla ja palvelujen koordinaatiolla, eli sillä, että on joku ammattihenkilö, joka on vastuussa määrättyjen potilasryhmien hoidon kokonaisuuden koordinaatiosta ja etenemisestä.
Terveydenhuollon organisaatioissa on perustettu jopa hoitokoordinaattorien tehtäviä. Omahoitaja-/omalääkäri-/omatiimimallilla niin ikään lisätään hoidon sujuvaa etenemistä.
Suomalaisen sotepalvelujen ongelmina on jo pitkään ollut perustason palvelujen saatavuus sekä palveluketjujen eli hoidon kokonaisuuden pirstaleisuus. Hoitoprosessin katkeilevuus on omiaan lisäämään viiveitä hoidon joka vaiheessa.
Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan kiireellisesti toimia, joilla parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Monet esitetyistä keinoista ovat jo nyt käytettävissä hyvinvointialueilla, osaan niistä tarvitaan vielä lainsäädäntömuutoksia.
Pääsy sote-ammattihenkilön pakeille ei kuitenkaan vielä takaa, että hoito jatkuu viivettä. Siksi viiveisiin pitää jokaisessa soteorganisaatiossa kiinnittää erityistä huomiota.
Jonoissa ei kukaan parane. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan sekä muun palvelun oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Tämä edellyttää hyvää tiedon kulkua ja sitä, että joku koordinoi palvelujen saamista potilaan avuksi. Kysymys ei ole vain terveydestä, vaan myös taloudesta.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 26.4.2024
