Terapiatakuu on jatkossa laajennettava koko väestölle

Kirjoitukset

Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen esityksen lasten ja nuorten terapiatakuusta. Terapiatakuu tarkoittaa, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu on maksutonta ja lait tulevat voimaan 1.5.2025.

Voin todeta, että vihdoinkin! Kokoomus on kannattanut terapiatakuuta vuoden 2019 kansalaisaloitteesta lähtien.

Hienoa olisi ollut, että terapiatakuu olisi kattanut myös muut ikäryhmät. Terapiatakuun laajentamista koko väestölle onkin aloitettava valmistella jo tämän hallituskauden aikana.

Mielenterveyden häiriöistä noin 75 % puhkeaa ennen 24. ikävuotta. Tilastokeskuksen mukaan 7 % 15–24-vuotiaista nuorista oli vuonna 2021 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt lisääntyivät.

Nyt voimaan tulevan terapiatakuun tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyden oireiluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten edistää nuorten opiskelua sekä osallistumista työelämään ja yhteiskuntaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu sisältää mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisen ja hoitamisen.

Pitkät odotusajat ovat kestämättömiä erityisesti mielenterveysongelmissa. Paha olo ei jonossa parane. Usein nuoren tilanne tuolloin vain pahenee, mistä seuraa muun muassa ongelmien pitkittymistä ja auttamisen vaikeutumista sekä oppimisongelmia ja opintojen pitkittymistä.

Lasten ja nuorten on saatava aina tukea mielenterveysongelmiinsa ilman turhia viiveitä. Nopea hoitoon pääsy ja tarpeeseen perustuva hoito parantavat elämänlaatua ja vahvistavat nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan. Jos avun saanti viivästyy, ongelmat monimutkaistuvat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden tukemiseen ja hoitokontaktien pysyvyyteen. Vakavasti oireilevan nuoren on päästävä sujuvasti erikoissairaanhoidon palveluihin.

Oireiden hoitamisen lisäksi on paneuduttava nuorten mielenterveysongelmien juurisyihin ja ennaltaehkäisyyn koko yhteiskunnan tasolla, sillä silloin kun tarvitaan palveluja, ollaan jo myöhässä. Muun muassa lapsuuden ja nuoruuden erilaisista turvaverkoista on huolehdittava. Siinä meillä vanhemmilla on päävastuu, emmekä voi sitä opettajille tai muille viranomaisille ulkoistaa.

Mielenterveysongelmia kokevat kaiken ikäiset ihmiset ja ne aikaansaavat ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen paljon kärsimystä. Lisäksi niiden kustannukset ovat valtavat. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat OECD:n mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Kustannukset aiheutuvat suurimmaksi osaksi työ- ja toimintakyvyn heikkenemisestä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla yhtenä suurimmista syyryhmistä ovat juuri mielenterveyden häiriöt. Alle 35 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläköityminen on jopa kasvussa. Mielenterveysongelmat aiheuttavat myös paljon sairauspoissaoloja. 

Mielenterveys on osa henkistä kriisinkestävyyttä ja siten se tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Onneksi meillä on myös useita järjestöjä, joiden palveluista moni ihminen saa apua ja tukea. Näinä vaikeina talouden aikoina on muistettava myös järjestöjen arvokas ja kustannusvaikuttava työ.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 31.1.2025

Scroll