Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä ikäihmisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumista ja toiminnallisuutta. Esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille.Kuntien kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen, totesi kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko puheessaan lauantaina 1.3.2025 Kokkolassa.
Ikääntyneiden asumisen järjestämisessä kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä hyvää yhteistyötä.
”Jos kotoaan joutuu siirtymään, on palveluasumisen oltava mahdollisimman lähellä, myös siksi, että läheiset pääsevät tapaamaan. Palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoivaan on varmistettava lääkäripalvelut, jottei sairasta ikääntynyttä ihmistä tarvitse tarpeettomasti siirtää paikasta toiseen”, totesi Risikko.
Usein vanhus joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan.
”Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Kaikkia tarvitaan enemmän. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia”, totesi Risikko.
Risikko korostaa, että hyvinvointialueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa.
”Usein kuvitellaan, että laatu ja kustannussäästöt asuvat julkisessa palvelussa. Näin ei välttämättä ole, kun kustannuksia avoimesti verrataan”, hän sanoi.
Risikko muistutti, että tammikuussa uutisoitiin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin antaneen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha) huomautuksen iäkkäiden palveluasumispaikkojen järjestämisestä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Varha on rikkonut lakia, koska alueella olisi ollut vapaana vanhainkotipaikkoja, mutta niiden hankkimiseen ei ollut kohdennettu rahaa. Sakslinin mukaan hyvinvointialue olisi ollut velvollinen kohdentamaan rahoja, jotta paikat vanhainkoteihin olisivat järjestyneet. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan iäkkäillä on ollut oikeus saada sosiaalipalveluja vanhuspalvelulain mukaisesti ilman viivytyksiä.
Risikon mukaan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan oikeassa.
”Terveyskeskus tai sairaala ei ole kenenkään koti. Palvelut on saatava ajoissa. Lain mukaan kiireellinen palvelu tulee järjestää heti ja kiireetön palvelu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Mielestäni vanhuspalvelulakia on jatkossa kiristettävä siten, että kiireetönkin palvelu on järjestettävä nopeammin”, Risikko totesi.
Yli 65-vuotiaita on Suomessa noin 1.3 miljoonaa, joista valtaosa voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret.
”Esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille”, arvioi Risikko.
