Kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies, terveystieteiden tohtori Paula Risikon mukaan toisen asteen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on saatava laskuun. Risikko ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistetään osia ammatillisesta koulutuksesta ja työpajatoiminnasta sekä kuntoutusta.
Oppilaitoksista eroamiset ovat lisääntyneet etenkin ammatillisessa koulutuksessa viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan noin joka kymmenes keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Etenkin nuorten miesten määrä korostuu tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden joukossa.
”Koulupudokkuuteen on kiinnitettävä vakavammin huomiota, sillä sen myötä kasvaa riski muun muassa nuoren syrjäytymiselle. Tarvitsemme uusia keinoja keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Kuntouttavan opetuksen malli olisi hyvä lisä muiden tukitoimien ohella”, Risikko sanoo.
Kuntouttavan opetuksen mallia on ehdottanut aiemmin muun muassa Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto. Siinä yhdistettäisiin ammatillista koulutusta, hyvinvointialueiden palveluita ja työpajatoimintaa. Kuntouttava opetus olisi hyvä lisä kuntouttavan työtoiminnan ja erityisoppilaitosten tarjoamien palveluiden rinnalle.
”Kuntouttavan opetuksen malli olisi vastaus mm. sellaisiin tilanteisiin, joissa nuorella on vaikeuksia suorittaa tutkintoa esimerkiksi elämänhallinnan vaikeuksien, neuropsykiatristen oireiden tai mielenterveyden pulmien vuoksi”, arvioi Risikko, joka on koulutukseltaan myös ammatillisen koulutuksen opettaja.
Keskeytysten syyt moninaisia
Risikko korostaa, että keskeytyneiden opintojen taustalla on monia syitä.
Oppivelvollisuuskoordinaattoreiden Valpas-verkosto on kerännyt tietoa syistä, joiden takia nuoret ovat keskeyttäneet opintonsa. Vastauksissa useimmiten nostettiin esiin elämänhallinnan haasteet (87 %), mielenterveydenhaasteet (66 %) ja väärä alavalinta (62 %). Päihteiden kerrottiin olleen taustalla 23 % tapauksista. Muita syitä olivat mm. opiskelu tai muutto ulkomaille, motivaation puute, poissaoloista johtuva ulkopuolelle jääminen, asuinkuntien vaihtumisen vaikutukset hakuprosessiin ja terveydelliset syyt.
Risikko muistuttaa, että Petteri Orpon hallitus on tehnyt paljon erilaisia toimia, joilla yritetään vaikuttaa siihen, että jokainen nuori saisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Hallitus on muun muassa uudistamassa oppimisen tukea peruskoulussa. Niin ikään kolmen vuosiviikkotyötunnin lisäämisellä pyritään siihen, että jokaisella olisi tarvittavat perustaidot toiselle asteelle siirryttäessä.
”Uudistamme oppimisen tukea myös ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijoille säädettiin oikeus oppimisen tukeen, joka on matalan kynnyksen tukimuoto. Lisäksi vahvistettiin opiskelijan oikeutta erityisopetukseen”, Risikko muistuttaa.
Oppilaitoksissa opintoja ja oppimisen menetelmiä voidaan räätälöidä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös nuorten terapiatakuu ja kiusaamisen vastainen työ sekä niihin kohdennetut lisäresurssit vaikuttavat koulupudokkuuteen. Risikko puhui Seinäjoen ammatillisen koulutuskuntayhtymä Sedun Törnäväntien kampuksen avajaisissa 4.3.
