Kokoomuksen visio taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta
Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Ala Kulttuuriala toipuu yhä koronapandemian jäljiltä ja yhteinen tehtävämme on saada se jälleen kukoistamaan. Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.
Kokoomus kantaa huolta kulttuurialan kestävyydestä. Rakenteelliset ongelmat luovan alan tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvassa on saatava kuntoon. Kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluonteisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Tehtävänämme on huolehtia paitsi taiteen vapaudesta myös tekijöiden hyvinvoinnista ja työmarkkinan toimivuudesta.
Vaikka julkisen talouden rahoituksen näkymät ovat huolestuttavat. Taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Alan rahoitusosuutta valtion budjetista tulee kasvattaa. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettava 1 % valtion talousarviosta. Tässä strategisessa tavoitteessa on huomioitava taiteen ja kulttuurin kaikki osa-alueet sekä yksityinen sektori. Kulttuurialan kasvustrategiaa tulee valmistella laaja-alaisessa yhteistyössä osana kulttuuripoliittista selontekoa.
Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä on parannettava. Viranomaisten ja rahoittajien heikkoon keskinäiseen koordinaatioon on puututtava ja vahvistettava tukijärjestelmiä tunnistamaan toimijoiden erilaiset tarpeet ja toimintaympäristöt. Av-alan tuotantokannustinta on jatkettava ja vastaavia kasvua vauhdittavia malleja kehitettävä myös mm. musiikkiin ja kirjallisuuteen.
Kulttuurialaa on vahvistettava myös verotuksen kautta. Kokoomus tukee aloitetta niin kutsutun sivistysvähennyksen toteuttamiseksi, jossa yksityisiä henkilöitä koskevaa verovähennysoikeutta laajennetaan taiteen ja kulttuurin lahjoituksiin.
Tavoitteet:
- Laaditaan kulttuurialalle kasvustrategia osana kulttuuripoliittista selontekoa. Alan rahoitustason tulee olla pitkällä aikavälillä 1 % valtion budjetista.
- Korjataan kulttuuri- ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyvät ongelmat osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
- Vahvistetaan suomalaisen taiteen ja luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä ja kehitetään lisää tuotantokannustimia.
- Toteutetaan yksityishenkilöiden lahjoituksia koskeva verovähennysoikeuden laajentaminen taiteeseen ja kulttuuriin.
Kulttuuri on osa hyvinvointia
Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. Myös mielenterveyden ja työhyvinvoinnin jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kulttuuritoimintaan osallistumalla. Kokoomus näkee tärkeäksi edistää Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistusta, jossa valtioita kehotetaan vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen yhteistyörakenteita.
On tärkeä varmistaa, että kulttuurin rakenteellinen mukanaolo toteutuu valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa. Hyvinvointialueiden tulee vakiinnuttaa kulttuurihyvinvointi liikunnan, levon ja ravitsemuksen rinnalle elintapa- ja palveluohjaukseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa on täydennettävä sisällyttämällä mukaan myös kulttuuria koskevat indikaattorit.
Valtionhallinnossa tulee jatkossa olla pysyvät rakenteet kulttuurihyvinvoinnin koordinoinnille. Hyvinvointialueilla ja kunnissa on syytä varmistaa, että vastuuhenkilöt on nimetty ja kulttuurihyvinvoinnin toimenpiteet kirjataan hyvinvointisuunnitelmiin ja -kertomuksiin. Kulttuurihyvinvointipalveluiden syntyä ja juurtumista on tuettava riittävällä ja pysyvällä rahoituksella.
Tavoitteet:
5. Vakiinnutetaan kulttuurin pariin ohjaaminen liikunnan, levon ja ravitsemuksen rinnalle. Huolehditaan kulttuurin saatavuudesta myös hoitolaitoksissa.
- Huomioidaan kulttuuri valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja työnjaossa sekä nimetään vastuuhenkilöt hallinnossa.
- Varmistetaan kulttuurihyvinvointitoiminnan riittävä rahoitus kunnille ja hyvinvointialueille.
Valokeilaan lapset ja nuoret
Korona-aika pahensi lasten, nuorten ja perheiden ongelmia. Kulttuurilla on tärkeä rooli tilanteen korjaamisessa nuoriso-, liikunta-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan rinnalla. Nuorisotyötä, sekä valtakunnallista että kunnallista, tulee vahvistaa. Lisäksi resursseja tulee suunnata etenkin syrjäytymisen ehkäisyä tukeviin toimiin, kuten etsivään kulttuurityöhön.
Kokoomuksen tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan oikeus päästä taiteen ja kulttuurin sekä itselle mieluisan harrastuksen pariin. Kokoomus tukee lastenkulttuurin rahoituksen tasokorotusta ja harrastustoiminnan maksuttomuutta.
Pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten lukutaidon parantamiseksi on jatkettava lukutaitostrategian toimeenpanoa ja Lukuliikettä laajentamalla, minkä tavoitteena on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen Vakiinnutetaan Lukulahja lapselle eli neuvolan kautta jaettava kirjakassi jokaiselle syntyvälle lapselle.
Tavoitteet:
- Tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja vahvistetaan nuorisotyötä kaikilla keskeisillä kulttuuripolitiikan osa-alueilla.
- Tehdään lastenkulttuuriin rahoitukseen tasokorotus.
- Jatketaan pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi ja vakiinnutetaan toimivat mallit.
Sivistyskunta on kulttuurikunta
Tulevaisuuden kunnat ovat sivistyskuntia, joiden ytimessä ovat koulutus ja kulttuuri. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien ja asuinalueiden välille ei saa päästä syntymään suuria sivistyseroja. Kuntia ja toimijoita on kannustettava kuntarajat ylittävään yhteistyöhön ja yhteisten palvelujen kehittämiseen.
Kulttuuripalveluiden ja -sisältöjen on oltava lähellä jokaista suomalaista. Haluamme varmistaa alueelleen hyvinvointia ja elinvoimaa lisäävien taide- ja kulttuurilaitosten, kirjastojen ja museoiden toiminnan, sekä lisätä helppokäyttöisiä digitaalisia palveluja. Kirjastojen ja kulttuuritilojen peruskorjauksia on jatkettava sekä pyrittävä edistämään monipuolisten palvelukeskusten syntyä. Valtion mahdollisuus osallistua valtakunnallisen eKirjaston ylläpitoon ja kehittämiseen on selvitettävä.
Tulevalla eduskuntavaalikaudella taiteen perusopetusta säätelevää lainsäädäntöä on uudistettava. Opetuksen saavutettavuutta on parannettava. Toiminnan rahoituspohjaa on vahvistettava ja pyrittävä tätä kautta järjestämislupien määrään kasvattamiseen.
Tavoitteet:
- Kannustetaan kuntia yhteistyöhön kulttuuripalveluiden kehittämiseksi.
- Tuetaan kirjastojen ja kulttuuritilojen peruskorjaus- ja uudistamishankkeita sekä selvitetään valtion mahdollisuus osallistua eKirjaston ylläpitoon.
- Uudistetaan taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö.
Vakautta ja toimeenpanoa
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla on tehty viime vuosina lukuisia laadukkaita ohjelmia ja strategioita. Kokoomus katsoo, että jatkuva lisäselvittäminen ei enää edistä toimialan tunnettujen haasteiden ratkaisemista, vaan huomio on kiinnitettävä jo tehtyjen ehdotusten toimeenpanoon. Esimerkkeinä tärkeistä ja välittömästi tehtävistä korjaustoimista ovat esim. taiteilijaeläkkeiden määrän lisääminen ja visuaalisten taiteiden toimintaedellytysten parantaminen.
Taidekenttää ja alan asiantuntijoita kuulemalla laadittujen ohjelmien noudattaminen luo perustan johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämiselle. Ohjelmien menestyksellinen toteuttaminen edellyttää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämistä. Tärkeitä jatkettavia kehittämiskokonaisuuksia ovat mm. arkkitehtuuripolitiikka, prosenttiperiaate ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen.
Kokoomus pitää tärkeänä, että sivistyshallinnon uudistustyötä jatketaan ja nykyistä virastorakennetta selkiytetään.
Tavoitteet:
- Seurataan ja arvioidaan laadittujen politiikkaohjelmien toimeenpanoa
- Lisätään taiteilijaeläkkeiden määrää
- Vahvistetaan visuaalisten taiteiden toimintaedellytyksiä nostamalla alan perusrahoitusta.
Kulttuuri on avain kestävyyteen
Kulttuuri vaikuttaa kaikkeen: kulutustapoihimme, ruokailutottumuksiimme ja asenteisiimme mm. tasa-arvoa, maahanmuuttoa, ympäristökysymyksiä ja globalisaatiota kohtaan. Yhdessä korkean koulutustason kanssa se taide ja muu kulttuuri muodostaa suomalaisen sivistyksen, osaamisen ja innovaatiokyvyn perustan. Kulttuuri on kansaa yhdistävä tekijä ja liittyy näin viime kädessä myös maamme kokonaisturvallisuuteen ja vakauteen.
Kulttuuri on nähtävä nykyistä paremmin kaikkia hallinnonaloja kehittävänä voimana, joka myös vahvistaa yhteiskuntaa vaativassa siirtymässä kestävämpään tulevaisuuteen. Kulttuurilla on oma kestävyyskriisinsä selätettävänään, mutta alan osaajilla on myös paljon annettavaa eri sektoreiden muutostyöhön sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi.
Kulttuuriperintö, Suomi ja Eurooppa
Kulttuuriperintöpolitiikalla vahvistetaan Suomen kansainvälistä yhteyttä Eurooppaan. Yhteiset kulttuurisopimukset ja -työkalut on otettava osaksi kulttuuriperintöalan toimintaa ja arkea. Unescon kansainvälisten sopimusten lisäksi mm. Faron puiteyleissopimus sekä Euroopan kulttuuriperintötunnus auttavat edistämään yhteisöllisyyttä ja kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön sekä vahvistamaan kuulumistamme eurooppalaiseen kulttuuriperintö- ja arvoyhteisöön. Sopimusten innovatiivista toteuttamista voidaan edistää osana kulttuuriperintöstrategian toimeenpanoa.
Tavoitteet:
- Vahvistetaan kulttuurin ja kestävän kehityksen yhteyttä.
- Avataan innovatiivisia hankkeita varten kokeilurahoitus valtiohallinnon kehittämisvaroista.
- Vahvistetaan eurooppalaisten kulttuuriperintöalan sopimusten toimeenpanoa Suomessa.
- Vahvistetaan kulttuuriperintöalan yhteistyötä ja verkottumista eurooppalaisten toimijoiden kanssa.
(Kokoomus 2023)
