Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat kuntien keskeisimpiä tehtäviä, jotka antavat pohjan sivistykselle. Elinikäistä oppimista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä tukevat kulttuuripalvelut, vapaa sivistystyö ja kirjastot. Suomen tuleva menestys rakennetaan vahvan osaamisen perustalle. Jokaisella tulee olla taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua, löytää vahvuutensa ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan.
Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että oma koulu on lapselle hyvä ja turvallinen. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat suomalaisen mahdollisuuksien tasa-arvon tärkeimpiä peruskiviä.
Laadukas koulupolku:
Varhaiskasvatus järjestetään kunnissa siten, että perheet saavat lapselleen hyvän hoitopaikan itselleen sopivasta paikasta. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Kunnissa valinnanvapautta varhaiskasvatuksessa vahvistetaan ottamalla kattavasti käyttöön palveluseteli.
Jokaiselle lapselle asuinkunnasta riippumatta taataan laadukas opetus ja riittävä tuki koulussa. Kouluissa on tarjottava erityistä tukea niille, jotka sitä tarvitsevat – ja toisaalta haasteita nopeammin eteneville.
Tytöillä ja pojilla on oltava koulutuksessa yhdenvertaiset mahdollisuudet. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan tukemalla haastavimmilla alueilla toimivia kouluja palkkaamalla lisää opettajia, koulunkäyntiohjaajia ja erityisopettajia.
Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle taataan paikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta ja riittävä opinto-ohjaus opinpolun löytymiseksi. Lisätään käytännönläheisiä opiskelutapoja ammatilliseen koulutukseen uuden koulutussopimuksen avulla, jotta yhä useampi nuori suorittaa aloittamansa koulutuksen loppuun. Tulevaisuuden osaamispohjan kannalta keskeistä on vahvistaa toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Maailman parhaat opettajat:
Uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön jokaisessa koulussa ja niitä sovelletaan tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja välineiden on oltava toimivia ja ajanmukaisia. Digitalisaatiota hyödynnetään pedagogiikassa ja osaamisen mittaamisessa. Ensimmäisen vieraan kielen opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla tai varhaiskasvatuksessa kielikylpyopetuksena.
Koulukiusaamiseen puututaan tehokkaasti koulujen ja kotien välisellä yhteistyöllä. Koulujen järjestyssäännöt laaditaan koskemaan myös nettikiusaamista. Säännöt laaditaan yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa, jotta niistä tulee paremmin toimivat.
Edistetään kotien ja koulujen yhteistyötä opettajien autonomiaa ja ammattitaitoa kunnioittaen. Sekä perheen että opettajien roolit ovat tärkeitä kasvatustehtävässä onnistumiseksi.
Vahvistetaan opettajien työrauhaa ja toimivaltuuksia.
Terve ja turvallinen koulu:
Kouluympäristö pitää olla terveellinen myös sisäilman osalta. Se vaatii esimerkiksi toimivaa rakennusvalvontaa, ilmanvaihdon oikeanlaista käyttöä ja riittävää siivousta. Oppilaiden sekä opettajien ja muun henkilöstön oireiluun on reagoitava ripeästi. Samat periaatteet koskevat kaikkia muitakin rakennuksia kuin kouluja.
Myös koulumatkan on oltava turvallinen. Koulujen ympäristössä on oltava hyvät suojatiet ja pyörätiet turvallista koulumatkaa varten.
Kulttuurista hyvinvointia:
Sivistys- ja kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Kirjastoja on uudistettava monipuolisiksi media- ja kulttuurikeskuksiksi sekä kohtaamispaikoiksi. Tulevaisuuden kirjastot tekevät yhteistyötä koulujen, kansalaisjärjestöjen, urheiluseurojen, kansan- ja kansalaisopistojen, museoiden ja taiteen perusopetuksen kanssa. Vapaa sivistystyö antaa mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, harrastamiseen, käsillä tekemiseen ja liikkumiseen. Suomalainen kulttuuriperintö arvorakennuksineen ja kulttuuriympäristöineen ovat säilyttämisen arvoisia.
Harrastustakuu:
Harrastustakuu toteutetaan jokaisessa kunnassa siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Kuntien liikuntatiloja tarjotaan joko maksutta tai hyvin edullisesti lasten ja nuorten harrastus- ja seuratoiminnan käyttöön.
Tavoitteena on, että jokainen koululainen liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan myös lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Hallitus tekee lukuisia uudistuksia perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.
Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten oppimistuloksia ja koulutustasoa sekä vahvistaa perustaitojen osaamista, jotta jokainen saavuttaisi peruskoulusta riittävät perustiedot.
Lisäksi hallitus puuttuu kännyköiden häiritsevään käyttöön oppitunneilla. Oppilas saisi jatkossa käyttää mobiililaitetta oppitunnin aikana vain oppimistarkoitukseen tai oman terveytensä hoitoon.
Perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan oppimisen tukea. Pääperiaate on, että jokainen saa tukea opiskeluunsa tarpeeksi ajoissa ja riittävästi.
(Kokoomus)
