Paula Risikko

Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.

Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.

Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.

”Maharotoonta ei ookkaan.”

Arvoisa äänestäjä!

Olen ehdolla sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa, koska päättäjiltä vaaditaan osaamista, kokemusta ja yhteistyökykyä.

Kunta on paikka, missä ihmiset asuvat, tekevät työtä, opiskelevat, viettävät vapaa-aikaansa. Kunnat on pidettävä elinvoimaisina ja kaiken ikäisten ihmisten kotipaikkana. On muistettava, että ihminen ja Suomi pärjäävät vain koulutuksella, sivistyksellä sekä työllä ja yrittäjyydellä, ja kunnat ovat niiden kaikkien kasvupaikka. 

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimenpalvelut. Alusta saakka on tehty töitä, että palvelut pystytään varmistamaan yhdenvertaisesti koko maakunnan asukkaille. Työ on kuitenkin pahasti kesken.

Olen toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävissä 1980-luvulta lähtien, mm. sairaanhoitajana ja opettajana. Olen toiminut kuntapäättäjänä vuodesta 2001, nyt kaupunginhallituksen puheenjohtajana, sekä kansanedustajana vuodesta 2003. Aluetason päättäjänä olen toiminut sairaanhoitopiirissä ja nyt aluevaltuuston puheenjohtajana. Olen ollut peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeri, kunta- ja liikenneministeri sekä sisäministeri, vastaten myös pelastustoimesta. Kaikkien minulle suotujen tehtävien ja vastuiden avulla olen saanut monipuolista kokemusta niin kunta-asioista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista. Kun toimin päätöksenteon eri tasoilla, pystyn viemään viestiä tarpeista, ja vaikuttamaan valtakunnan tasolla tehtäviin päätöksiin. Pystyn myös vaikuttamaan päätösten toimeenpanossa kunnissa ja alueilla. Edellä mainittuihin minua auttavat koulutuksen ja kokemuksen lisäksi laajat yhteistyöverkostot, joita olen näiden vuosien aikana luonut ja saanut.

Seinäjoella varmistettava

  • terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.                                    
  • laadukkaat varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut.
  • elinvoima ja kestävä talous –> elinkeinopolitiikka, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen.        
  • alueiden ja ympäristön laadukas suunnittelu.
  • monipuolinen asuminen.
  • turvallisuuden ylläpito ja lisääminen.
  • valmius ja varautuminen.
  • henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi.
  • asukkaiden osallistumismahdollisuudet häntä koskevaan päätöksentekoon.
  • Lue tarkemmin täältä.

E-P:n hyvinvointialueella varmistettava

  • laadukkaat ja vaikuttavat sote- ja pelastuspalvelut lähipalveluina ilman turhia viiveitä.                                      
  • terveys- ja sosiaali- (ml. lasten, nuorten ja perheiden, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden) sekä pelastuspalvelujen riittävyys ja tasapuolinen kehittäminen.
  • keskussairaalan pitäminen laajan päivystyksen sairaalana.
  • henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi.
  • talouden kestävyys, maakuntaverolle sanottava jyrkkä EI!
  • yhteistyö järjestöjen, kuntien, yritysten (ml apteekkien) kanssa.
  • omaishoitajien jaksaminen.
  • Lue tarkemmin täältä.

Parhain terveisin
Paula Risikko

Pidetään yhteyttä.
puh. 050 511 3107
paula.risikko@eduskunta.fi

Liity Paulan tiimiin!

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Paula Facebookissa

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Järjestimme tänään Osallistujien Suomi -seminaarin eduskunnassa. Valtavat kiitokset kaikille osallistujille: paikalla oli lähes sata kuulijaa.

Osallistujien Suomi on pitkäaikainen kansallinen ohjelmakokonaisuus, jonka päätavoitteena on vähentää suomalaisten kokemaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Yksinäisyys on tällä hetkellä suuri ongelma Suomessa: SPR:n tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman Yksinäisyysbarometrin mukaan Suomessa 59 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Eniten yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista kokevat nuoret ja nuoret aikuiset (16-24 -vuotiaat), joista 66 prosenttia kokee yksinäisyyttä Suomessa joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin.

Osallistujien Suomen tarkoitus on tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua ja olla hyödyksi myös muille, tulla kohdatuksi, kuulluksi, arvostetuksi sekä kokea itsensä merkitykselliseksi toimijaksi. Osallistumisen tapoja on yhtä monta kuin osallistujiakin.

Nyt järjestetty seminaari oli ensimmäinen laatuaan. Ohjelmaa koordinoi Eduskunnan Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmä, jonka puheenjohtaja olen yhdessä kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa.

Siteerasin avauspuheenvuorossani nuorta miestä: ”Yksinäisyys tuntuu vankilalta. Mieluummin kuolisin kuin jatkaisin tätä elämää näin yksinäisenä. Mutta toivo paremmasta auttaa jaksamaan.”

Niinpä! Jokainen meistä voi tuon toivon tehdä todeksi.
See MoreSee Less

Järjestimme tänään Osallistujien Suomi -seminaarin eduskunnassa. Valtavat kiitokset kaikille osallistujille: paikalla oli lähes sata kuulijaa.

Osallistujien Suomi on pitkäaikainen kansallinen ohjelmakokonaisuus, jonka päätavoitteena on vähentää suomalaisten kokemaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Yksinäisyys on tällä hetkellä suuri ongelma Suomessa: SPR:n tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman Yksinäisyysbarometrin mukaan Suomessa 59 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Eniten yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista kokevat nuoret ja nuoret aikuiset (16-24 -vuotiaat), joista 66 prosenttia kokee yksinäisyyttä Suomessa joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin.

Osallistujien Suomen tarkoitus on tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua ja olla hyödyksi myös muille, tulla kohdatuksi, kuulluksi, arvostetuksi sekä kokea itsensä merkitykselliseksi toimijaksi. Osallistumisen tapoja on yhtä monta kuin osallistujiakin.

Nyt järjestetty seminaari oli ensimmäinen laatuaan. Ohjelmaa koordinoi Eduskunnan Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmä, jonka puheenjohtaja olen yhdessä kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa.

Siteerasin avauspuheenvuorossani nuorta miestä: ”Yksinäisyys tuntuu vankilalta. Mieluummin kuolisin kuin jatkaisin tätä elämää näin yksinäisenä. Mutta toivo paremmasta auttaa jaksamaan.”

Niinpä! Jokainen meistä voi tuon toivon tehdä todeksi.Image attachmentImage attachment

1 CommentComment on Facebook

– -joku osaa- – jaksaa- -viitsii- – Kiitos järjestäjille- –

Puhe
Kansallinen veteraanipäivä su 27.4.2025
Lakeuden Risti, Seinäjoki
Paula Risikko


Arvoisat sotiemme veteraanit, sotainvalidit, lotat, pikkulotat, kotirintamalla palvelleet, kaatuneitten omaiset sekä kaikki eri tehtävissä isänmaatamme puolustaneet

Kansallisen veteraanijuhlan teema on tänä vuonna rauhanviesti. Teema kunnioittaa ja muistuttaa sukupolvien välisestä lupauksesta ja luottamuksesta, mitkä ovat olleet pienen kansakuntamme vahvuuksia ja voimavaroja niin hyvinä kuin vaikeinakin vuosina.

*****

”Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme”, totesi presidentti Niinistö Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin hautajaisissa.

Tänäänkin kiitämme, kunnioitamme ja muistamme erityisesti heitä, jotka ovat tehneet kovia uhrauksia tämän maan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.

Suomen asema itsenäisenä valtiona ei ole tullut annettuna. Aikaisemmat sukupolvet ovat maksaneet kovan hinnan, ja tuhannet ovat menettäneet henkensä sen puolesta, että me saamme elää itsenäisessä ja vapaassa Suomessa.

Historia kertoo meille tuhansia tarinoita siitä, miten suomalaiset miehet ja naiset asettivat isänmaansa edun oman etunsa edelle. Tuhansien suomalaisten kohdalla tuo tarkoitti oman elämän menettämistä tai vaikeaa vammautumista.

*****

Itsenäisyys on taannut vapauden – ja vapaus on taannut mahdollisuuden hyvän yhteiskunnan rakentamiseen.

Suomi on yksi maailman parhaista maista monella erilaisella mittarilla mitattuna.

Yhteiskuntamme kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.

Nämä sukupolvet rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.

*****

Viime vuodet ovat osoittaneet maanpuolustuksen merkityksen. Valitettavasti sodanuhka Euroopassa on vielä 2020-luvullakin todellinen.

Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota jatkuu neljättä vuotta.
Venäjällä on määrällinen ja materiaalinen etulyöntiasema mutta Ukraina on pystynyt pitämään tilannetta suunnilleen tasoissa, jopa paikallisia voittoja ottaen.

Suomen linja on ollut sodan alusta asti selvä: Me tuemme Ukrainaa ja jatkamme sitä niin kauan kuin tarvitaan. Suhteessa talouden kokoon Suomi on viidenneksi eniten tukea antanut maa. Me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa itsensä lisäksi myös Suomea ja koko Eurooppaa.

Venäjän uhka Euroopalle on käynyt selväksi. Euroopassa varsinkin Venäjää maantieteellisesti lähellä olevat maat lisäävät merkittävästi omia puolustusmenojaan. Eniten Puola ja Baltian maat mutta myös monet muut, Suomi mukaan lukien.

Moni maa on Kylmän Sodan jälkeen ajanut puolustuskykyään alas ja tullut yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa.

Suomi ei onneksi ole tullut yllätetyksi, vaan olemme monista muista Euroopan maista poiketen pitäneet kiinni maanpuolustuksemme kulmakivistä. Suomi on varautunut monin tavoin sellaiseen sotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan.

Ytimessä on yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama laaja reservi. Meillä on noin 280 000 hengen laajuinen sodan ajan vahvuus ja noin 900 000 vähintään perustason sotilaallisen koulutuksen suorittanutta miestä ja naista.

Nämä määrät tulevat lähivuosina vielä kasvamaan. Hallitus on nostamassa yleistä reservi-ikää 65 vuoteen ja laajentaa kutsunnat kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi.

Kutsuntojen laajentamisessa ideana on, että oppilaitoksissa järjestetään jatkossa kaikille kutsuntaikäisille yhteinen maanpuolustuspäivä, jonka yhteydessä jaetaan sekä pojille että tytöille tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta, mikä toivon mukaan kasvattaa palvelukseen osallistuvien vapaaehtoisten naisten määrää.

*****

Asevelvollisuutta ja reserviä kehitetään siis monin tavoin. Meneillään on paljon muutakin. Suomi on käynnistänyt valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi.

Suomen hallitus on myös linjannut, että Suomi nostaa puolustusmenojaan vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Puolustushallinto on tehnyt vahvaa työtä myös kotimaisen puolustustarviketuotannon ylös nostamiseksi. Keskeisissä tarvikkeissa kuten tykistöammuksissa ja käsiasepatruunoissa on suurilla tilauksilla kotimaahan saatu aikaan tuotantokapasiteetin kasvua.

Puolustusministeri Häkkänen on mm. valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan käsiasepatruunoita Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 180 Me ja työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 410 henkilötyövuotta.

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään niin ikään.

Meillä on onneksi laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että Suomen itsenäisyyden ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen vaatii suorituskykyisen puolustuksen. Tästä ei tingitä tuumaakaan.

Arvoisat kuulijat,

Suomi on hyvä maa. Sitä kannattaa puolustaa, sitä kannattaa rakentaa.
Meidän nykyisten sukupolvien velvollisuutena on, että Suomi jää lapsillemme ja lastemme lapsille paremmassa kunnossa, kun saimme sen meitä edeltäviltä sukupolvilta.

Ja himmetä ei muistot koskaan saa. Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.

Haluan toivottaa teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää ja Jumalan siunausta.

(Seppelpartion lähettäminen Lakeuden puistoon veteraanikivelle. )
See MoreSee Less

Puhe
Kansallinen veteraanipäivä su 27.4.2025
Lakeuden Risti, Seinäjoki 
Paula Risikko
 
 
Arvoisat sotiemme veteraanit, sotainvalidit, lotat, pikkulotat, kotirintamalla palvelleet, kaatuneitten omaiset sekä kaikki eri tehtävissä isänmaatamme puolustaneet
 
Kansallisen veteraanijuhlan teema on tänä vuonna rauhanviesti. Teema kunnioittaa ja muistuttaa sukupolvien välisestä lupauksesta ja luottamuksesta, mitkä ovat olleet pienen kansakuntamme vahvuuksia ja voimavaroja niin hyvinä kuin vaikeinakin vuosina.
                                           
                                 *****
 
”Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme”, totesi presidentti Niinistö Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin hautajaisissa.
 
Tänäänkin kiitämme, kunnioitamme ja muistamme erityisesti heitä, jotka ovat tehneet kovia uhrauksia tämän maan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.
 
Suomen asema itsenäisenä valtiona ei ole tullut annettuna. Aikaisemmat sukupolvet ovat maksaneet kovan hinnan, ja tuhannet ovat menettäneet henkensä sen puolesta, että me saamme elää itsenäisessä ja vapaassa Suomessa.
 
Historia kertoo meille tuhansia tarinoita siitä, miten suomalaiset miehet ja naiset asettivat isänmaansa edun oman etunsa edelle. Tuhansien suomalaisten kohdalla tuo tarkoitti oman elämän menettämistä tai vaikeaa vammautumista.
 
                                  *****
 
Itsenäisyys on taannut vapauden – ja vapaus on taannut mahdollisuuden hyvän yhteiskunnan rakentamiseen.
 
Suomi on yksi maailman parhaista maista monella erilaisella mittarilla mitattuna.
 
Yhteiskuntamme kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.
 
Nämä sukupolvet rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.
 
                                  *****
 
Viime vuodet ovat osoittaneet maanpuolustuksen merkityksen. Valitettavasti sodanuhka Euroopassa on vielä 2020-luvullakin todellinen.
 
Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota jatkuu neljättä vuotta.
Venäjällä on määrällinen ja materiaalinen etulyöntiasema mutta Ukraina on pystynyt pitämään tilannetta suunnilleen tasoissa, jopa paikallisia voittoja ottaen.
 
Suomen linja on ollut sodan alusta asti selvä: Me tuemme Ukrainaa ja jatkamme sitä niin kauan kuin tarvitaan. Suhteessa talouden kokoon Suomi on viidenneksi eniten tukea antanut maa. Me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa itsensä lisäksi myös Suomea ja koko Eurooppaa.
 
Venäjän uhka Euroopalle on käynyt selväksi. Euroopassa varsinkin Venäjää maantieteellisesti lähellä olevat maat lisäävät merkittävästi omia puolustusmenojaan. Eniten Puola ja Baltian maat mutta myös monet muut, Suomi mukaan lukien.
 
Moni maa on Kylmän Sodan jälkeen ajanut puolustuskykyään alas ja tullut yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa.
 
Suomi ei onneksi ole tullut yllätetyksi, vaan olemme monista muista Euroopan maista poiketen pitäneet kiinni maanpuolustuksemme kulmakivistä. Suomi on varautunut monin tavoin sellaiseen sotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan.
 
Ytimessä on yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama laaja reservi. Meillä on noin 280 000 hengen laajuinen sodan ajan vahvuus ja noin 900 000 vähintään perustason sotilaallisen koulutuksen suorittanutta miestä ja naista.
 
Nämä määrät tulevat lähivuosina vielä kasvamaan. Hallitus on nostamassa yleistä reservi-ikää 65 vuoteen ja laajentaa kutsunnat kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi.
 
Kutsuntojen laajentamisessa ideana on, että oppilaitoksissa järjestetään jatkossa kaikille kutsuntaikäisille yhteinen maanpuolustuspäivä, jonka yhteydessä jaetaan sekä pojille että tytöille tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta, mikä toivon mukaan kasvattaa palvelukseen osallistuvien vapaaehtoisten naisten määrää.
 
                                  *****
 
Asevelvollisuutta ja reserviä kehitetään siis monin tavoin. Meneillään on paljon muutakin. Suomi on käynnistänyt valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi.
 
Suomen hallitus on myös linjannut, että Suomi nostaa puolustusmenojaan vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
 
Puolustushallinto on tehnyt vahvaa työtä myös kotimaisen puolustustarviketuotannon ylös nostamiseksi. Keskeisissä tarvikkeissa kuten tykistöammuksissa ja käsiasepatruunoissa on suurilla tilauksilla kotimaahan saatu aikaan tuotantokapasiteetin kasvua.
 
Puolustusministeri Häkkänen on mm. valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan käsiasepatruunoita Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 180 Me ja työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 410 henkilötyövuotta.
 
Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään niin ikään.
 
Meillä on onneksi laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että Suomen itsenäisyyden ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen vaatii suorituskykyisen puolustuksen. Tästä ei tingitä tuumaakaan.
 
Arvoisat kuulijat,
 
Suomi on hyvä maa. Sitä kannattaa puolustaa, sitä kannattaa rakentaa.
Meidän nykyisten sukupolvien velvollisuutena on, että Suomi jää lapsillemme ja lastemme lapsille paremmassa kunnossa, kun saimme sen meitä edeltäviltä sukupolvilta.
 
Ja himmetä ei muistot koskaan saa. Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.
 
Haluan toivottaa teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää ja Jumalan siunausta.
 
(Seppelpartion lähettäminen Lakeuden puistoon veteraanikivelle. )

23 CommentsComment on Facebook

Naapurini, edesmennyt veteraani-Emppu totesi että veteraaneille on tarjottu vain "lämmintä kättä". Perinteetkö velvoittavat?

Minun isäni ( Kalervo Lahti) ja muutama muu mies, joiden nimeä en muista, kävivät metsästä etsimässä tuon ison kiven joka on Seinäjoella sodan veteraanien muistomerkkinä.

View more comments

Tänään sain olla Seinäjoen kansalaisopiston 80 -vuotisjuhlassa puhumassa.

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Ne tuovat opetuksen lähelle eri ikäisiä ihmisiä ja ne toimivat jokaisen kunnan alueella. Kurssitarjonta on monipuolista ja lisäksi on yleisöluentoja. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön suuri oppilaitosmuoto. Kansalaisopistot ovat erittäin suosittuja.

Vapaan sivistystyön rooli näkyy maassamme vahvana koko kansakunnan eheyden ja osaamisen ja sivistyksen vaalijana.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset vahvistavat ihmisten edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Ne huolehtivat osaltaan siitä, että kaikki saadaan koulutuksen pariin järjestämällä oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa parantavia opintoja, perustaitojen oppimista, maahanmuuttajien koulutusta ja vammaisten koulutusta.

Tarvitaan kuitenkin ennakoiva rahoitusjärjestelmä, joka huomioi perusrahoituksen suoritteiden lisäksi uudet yhteiskunnalliset tehtävät, kuten aikuisten – erityisesti ikäihmisten – perus- ja digitaidot, jatkuvan oppimisen koulutuksen sekä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukset.
See MoreSee Less

Tänään sain olla Seinäjoen kansalaisopiston 80 -vuotisjuhlassa puhumassa.
 
Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Ne tuovat opetuksen lähelle eri ikäisiä ihmisiä ja ne toimivat jokaisen kunnan alueella. Kurssitarjonta on monipuolista ja lisäksi on yleisöluentoja. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.  Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön suuri oppilaitosmuoto. Kansalaisopistot ovat erittäin suosittuja.
 
Vapaan sivistystyön rooli näkyy maassamme vahvana koko kansakunnan eheyden ja osaamisen ja sivistyksen vaalijana.
 
Vapaan sivistystyön oppilaitokset vahvistavat ihmisten edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Ne huolehtivat osaltaan siitä, että kaikki saadaan koulutuksen pariin järjestämällä oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa parantavia opintoja, perustaitojen oppimista, maahanmuuttajien koulutusta ja vammaisten koulutusta.
 
Tarvitaan kuitenkin ennakoiva rahoitusjärjestelmä, joka huomioi perusrahoituksen suoritteiden lisäksi uudet yhteiskunnalliset tehtävät, kuten aikuisten - erityisesti ikäihmisten - perus- ja digitaidot, jatkuvan oppimisen koulutuksen sekä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukset.

1 CommentComment on Facebook

Eriarvoista touhua, Alavudellakin lopetetaan…

Seinäjoen uuden rautatieaseman valmistumisen myötä saimme aseman alueelle viisi uutta julkista taideteosta. Tänään lauantaina vietettiin asemanseudun taiteen avajaisia.

Muistutin puheessani, että kulttuurilla ja taiteella on valtava merkitys meille kaikille; niillä on tutkitusti myönteisiä hyvinvointi- ja talousvaikutuksia, ja ne vahvistavat ihmisen mielialaa, luovuutta ja kestävyyttä, sekä parantavat kansalaisten henkistä kriisinkestokykyä.

Monipuolinen ja arvostettu kulttuurielämä on sivistysvaltion ja sivistyskunnan tunnusmerkki. Siksi kulttuurialan rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.

Vaikka julkisen talouden näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Samalla on kehitettävä luovan talouden yrittäjyyden edellytyksiä. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin valtion budjetista.

Taide ja kulttuuri on tarkoitettu kaikille, ja niiden tulee olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa – juuri edellä mainituista syistä. Siksi onkin erinomaista, että saamme Seinäjoen asemanseudulle upeita taideteoksia kaikkien saavutettaville.

Kannattaa käydä tutustumassa taideteoksiin!
See MoreSee Less

Seinäjoen uuden rautatieaseman valmistumisen myötä saimme aseman alueelle viisi uutta julkista taideteosta. Tänään lauantaina vietettiin asemanseudun taiteen avajaisia.

Muistutin puheessani, että kulttuurilla ja taiteella on valtava merkitys meille kaikille; niillä on tutkitusti myönteisiä hyvinvointi- ja talousvaikutuksia, ja ne vahvistavat ihmisen mielialaa, luovuutta ja kestävyyttä, sekä parantavat kansalaisten henkistä kriisinkestokykyä.
 
Monipuolinen ja arvostettu kulttuurielämä on sivistysvaltion ja sivistyskunnan tunnusmerkki. Siksi kulttuurialan rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.
 
Vaikka julkisen talouden näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Samalla on kehitettävä luovan talouden yrittäjyyden edellytyksiä. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin valtion budjetista.
 
Taide ja kulttuuri on tarkoitettu kaikille, ja niiden tulee olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa – juuri edellä mainituista syistä. Siksi onkin erinomaista, että saamme Seinäjoen asemanseudulle upeita taideteoksia kaikkien saavutettaville.

Kannattaa käydä tutustumassa taideteoksiin!Image attachmentImage attachment

2 CommentsComment on Facebook

Yhtä tärkeää on saada riittävästi matkustajille istumapaikkoja. Niistä voi samalla junaa odotellessa ihastella taideteoksia.

Olipa sisältöä ja ajatusta asia on justiinsa niin, joka päivä on aina uusi ja se tarvitsee siihen eväitä

Lataa lisää

Paula Instagramissa

Kansallinen veteraanipäivä. 🇫🇮❤️
#lakeudenristi
Instagram post 18084111943631228
Huomenta ja hyvää koiranpäivää! 👍❤️ #juniper #dalmatiankoira
Kiitos Lehtolan naisille hienosta pääsiäistuliaisesta! #jalasjärvi #ilmajoki
Hyvää lankalauantaita! Tänään meillä päin liikkuvat trullit! 🐣🐥
Instagram post 17862985344385040
Instagram post 17943741542971284

Paula Twitterissä

Lataa lisää
Scroll